Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Otava 1952 237 sivua Pakkanen on kiristynyt pahimmilleen Sompio-vuoman laakeilla, jääksi jähmettyneillä kaltiokentillä. Se ei enää paukahtele. Se on vain. Seisoo tiukkana hiljaisuutena joka taholla selkosta, ylhäällä ja alhaalla. Kiiluvaiset kipenöivät omaa kylmäänsä taivaan kannelta. Kuun loistossakin on pakkasen hyytävää kalseutta. Näillä pohjoista miljöötä kuvaavilla sanoilla aloitti Annikki Kariniemi (1913-1984) esikoisromaaninsa, jota seurasi mittava ja monipuolinen tuotanto: yli kolmekymmentä teosta, näytelmiä, runoja ja lehtikirjoituksia. Kariniemi oli Lapin ensimmäisiä naiskirjailijoita ja naispuolinen uranuurtaja suomalaisessa eräkirjallisuudessa. Suotta häntä ei sanottu lappilaisen kaunokirjallisuuden esiäidiksi.  Kariniemen ensimmäiset teokset jatkavat Lapin romantiikan perinnettä. Poro-Kristiina on myyttinen kertomus naisesta, jonka elämä jakautuu kahteen todellisuuteen. Yhtäällä on kristilliset normit ja elämäntapa, toisaalla ikiaikainen taikojen, näkyjen ja šama

Like 2014 346 sivua Tiesin, että jollakin Arlandan parkkipaikoista meitä odotti nelipyöräinen liikkuva helvetti: kuukausi samoja naamoja ahtaassa ja haisevassa elintilassa, tuhansia kilometrejä yön verhoamassa manner-Euroopassa, älinää, ölinää, kännisiä ja kahtena hahmottuvia ihmisen irvikuvia, paskanhajua, nöyryytyksiä, kuolemankrapuloita ja tuskanhikisiä lakanoita, painajaisia, morkkiksia, maustamatonta riisiä, mautonta kananlihaa, kymmenittäin käsittämättömiä englannin aksentteja, epätoivoista koti-ikävää. Kännäämistä, naisia, huumeita, sekoilua, välillä roudataan ja soitellaan. Näin pinkeänutturainen kirjastonhoitaja odottaa kiertue-elämän kuluvan, eikä ole aivan väärässä, jos kohta ei täydellisen oikeassakaan.  Sentenced -yhtyeen kitaristina ja sanoittajana tunnetuksi tulleen Sami Lopakan (s. 1975) esikoisromaani on kuvaus oululaisen hevibändin Euroopan kiertueesta. Osa porukasta on jo turneen alussa hyvässä laitamyötäisessä, osalla taas kierre syvenee matkan edetessä. Yks

Ostan yleensä kirjoja hyvin harkiten, koska niitä saa kirjastosta. Tämän alennussesongin aikana olen kuitenkin repsahtanut. Tässäpä siis muutamia löytöjäni: Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu   Anhavan suomentamien tankarunojen kokoelma kuuluu ehdottomasti kirjahyllyyni. Olen aivan koukussa näihin. Pauli Kohelo: Ohessa tilinumeroni Eräs ystäväni on suositellut tätä kirjaa jo hyvän aikaa sitten. 2,80 ei ole paha hinta punnituista ajatuksista. István Örkény: 100 minuuttinovellia Unkarilaisklassikko on parhaimmillaan hirtehisen hykerryttävä. Esimerkkinä mainittakoon lyhyt dialogi Voinnistani: – Päivää     – Päivää.     – Kuinka hurisee?      – Kiitos kysymästä.      – Miten on terveyden laita?      – Ei valittamista.      – Mihin raahaatte tuota köyttä?      – Mitä ihmeen köyttä? vilkaisen taakseni. – Nehän ovat minun suoleni. Gyula Krúdy: Punaisen härän majatalo ja muita novelleja Unkarilaisteema jatkuu novelleissa, jossa etsitään rakkautta – kuten takakansiteksti lupaa – mes