Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Crime Time 2012 Suom. Outi Menna 446 sivua Tukholman saaristoon ajautuu kalaverkkoon sotkeutunut miehen ruumis. Tapausta pidetään ensin onnettomuutena, mutta uudet kuolemantapaukset antavat aihetta epäillä, että kyseessä on henkirikos. Nackan poliisi Thomas Andreasson ryhtyy epätoivoiselta vaikuttavaan kilpajuoksuun aikaa vastaan: mitä kauemmin murhaaja on vapaalla jalalla, sen useampi ihminen pääsee hengestään. Pienessä saaristolaismiljöössä murhat vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiin. Thomasin lapsuudenystävän Noran elämäntilanne on muutoinkin taitekohdassa: hän joutuu punnitsemaan jokseenkin emansipatorisessa hengessä uran ja perheen välillä. Merimiljöö tuo tarinaan oman nostalgisen sävynsä. Kustantaja kertoo, että juristista kirjailijaksi siirtyneen Viveca Stenin Sandhamn-sarja on Ruotsin viime vuosien menestyneimpiä dekkareita. Syvissä vesissä on trilogian ensimmäinen osa ja myös ensimmäinen suomennos Viveca Steniltä . En yleensä lue dekkareita, mutta Syvissä

WSOY 1945 344 sivua ”Mutta omassa itsessäni on – sanokoon sitten vaikka koko maailma vastaan – järkkymättömänä se varmuus, että minä olen  »kirjailija», jolla ei ole muodon puolesta mitään oppimista, mielikuvituksen puolesta kasvamista.” Vuonna 1945 julkaistiin nuorena kuolleen Tatu Vaaskiven (1912–1942) kirjeiden kokoelma Kutsumus . Otsikkonsa mukaisesti kirjeet kertovat Vaaskiven kutsumuksesta kirjailijana, mutta myös hänen henkilökohtaisesta elämästään sekä matkoista Viroon, Ruotsiin ja Italiaan. Oulusta kotoisin ollut Vaaskivi oli kirjailijana pitkälti itseoppinut. Hänen monisanainen ja maalaileva kerrontatyylinsä jäi sittemmin modernismin jalkoihin, ja nykylukijoille hän on miltei tuntematon. Teinkin pientä galluppia: kukaan kaveripiirini kirjaihmisistä ei ole lukenut Vaaskiveä, eivät ahkerimmatkaan lukuhullut. Ilman 19.7. Oulun kaupunginkirjastolla järjestettävää Vaaskivi-matineaa en olisi minäkään tarttunut Kutsumukseen . Kirjeiden kautta avautuu aika intiimi nä

Tammi 2012 272 sivua Unohtakaa traagiset ihmiskohtalot, unohtakaa syvälliset vertauskuvat, unohtakaa monimutkaiset rakenteet, unohtakaa väreilevä melankolia, sillä nyt on – sääolosuhteista huolimatta – kesä ja chick litin aika! Oululainen Pauliina Vanhatalo on luonut itselleen kirjallisen sivupersoonan, Veera Vaahteran , jonka nimissä ilmestyi viime viikolla romaani Onnellisesti eksyksissä . Sen päähenkilönä seikkailee 27-vuotias opiskelijaneito Emma Aaltonen, jonka taiteilijasielu janoaa haaveilua ja inspiraatioita, mutta jonka piirun verran tunnollisempi yliminä (ja etenkin lompakko) patistelee valmistumaan yliopistolta ja hankkimaan muutoinkin säntillisemmän elämän. Eikä sen oikean löytäminenkään olisi pahitteeksi, etenkin kun niiden vähemmän oikeiden kiintiö alkaa olla jo aika lailla täysi. Nimi Onnellisesti eksyksissä viittaakin kahtaalle: yhtäältä Emman huonoon suuntavaistoon, toisaalta Emman elämään sattumusten ja suunnitelmien vyyhtenä, jossa oikean polun löytämisee