WSOY 2011
186 sivua
”Kaikki on liikkeessä: lumi, vesi, ilma, puut, pilvet, tuuli, kaupungit, kylät, ihmiset ja ajatukset.”
Juna matkaa halki 1980-luvun suuren ja mahtavan Neuvostoliiton, Moskovasta Mongoliaan, päätepysäkkinä Ulan Bator. Rosa Liksom on palannut aiempien teostensa Go Moskova Gon ja Väliasema Gagarinin maisemiin. Hytti nro 6:n ote on vain vähemmän äkkiväärä ja enemmän sisäistä todellisuutta painottava.
Matkaa tekevät suomalainen opiskelijatyttö ja venäläinen keski-ikäinen mies, "stahanovilainen lihakone ja betonisankari", joka ahdistelee, puhuu törkeyksiä ja juopottelee. Ohi vilisevät rähjäiset kylät ja kitukasvuinen, osin piloille saastutettu, mutta siltikin vaikuttava taiga. Välillä juna pysähtyy ja eripariset matkustavaiset käyvät toreilla ja kapakoissa. Lukijalle avautuu sipulin- ja vodkantuoksuinen, karhea neuvostotodellisuus, jonka Liksom on kietonut seesteiseen melankoliaan.
Rumankauniista estetiikasta ja tsehovilaisesta tunnelmasta neljä ja puoli tähteä. Hytti nro 6 asettuu Liksomin tuotannossa kärkikaartiin, ja näkisin sen kovin mielelläni Finlandia-ehdokkaana.
Hei! Hauskaa löytää uusi blogi! Kiinnostaisi tämä Liksomin uutuus todenteolla. Hienosti määritelty "rumankaunista estetiikkaa ja tsehovilaista tunnelmaa".
VastaaPoistaLiksomin uutukaista on ilo suositella. Hytistä huomaa kyllä, että kirjailija tuntee kuvaamansa miljöön ja elämäntavan hyvin.
VastaaPoista