Siirry pääsisältöön

Johanna Sinisalo: Enkelten verta


Teos 2011
275 sivua 

Kuningatar on kuollut. 
    Se makaa lentoaukolla, hentona ja hauraana, raajat vartaloa vasten käpristyneinä. 

Johanna Sinisalo rakentaa uusimmassa romaanissaan Enkelten verta pienestä suurta. Mehiläisten joukkokadosta kasvaa koko maapalloa horjuttava luonnonkatastrofi ja nälänhätä. Tapahtumaketjun primus motorina eivät kuitenkaan ole pörriäiset, vaan luomakunnan kruununa melskaava ihminen, joka kylvää ympärilleen saasteita, myrkkyjä, geenimanipuloituja kasveja – välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, ahneutta.

Sinisalo on profiloitunut tieteiskirjailijaksi ja eläinten ja luonnon puolestapuhujaksi. Enkelten vereen hänen ei ole tarvinnut keksiä dystopiaansa tyhjästä: mehiläisten joukkotuho (CCD eli Colony Collapse Disorder) on oikeastikin totta, ja sen seuraukset ovat laajemmat kuin pelkkä uupelo hunajasta.

Romaanin päähenkilö Orvo on mehiläistarhaaja ja hautausurakoitsija. Hänen havaintojensa lomassa seurataan Orvon pojan Eeron eläinaktivismiin keskittynyttä blogia ja sen moninaisia kommentointeja.

Vertauskuvallisen ja myyttisiäkin ulottuvuuksia saavan mehiläisteeman rinnalle Sinisalo nostaa isä-poika - suhteen, joka jää kuitenkin pääteeman varjoon, hieman paperiseksi. Sen sijaan pohdinnat rinnakkaisista todellisuuksista, kuolemasta ja tuonpuoleisesta elämästä ovat aidosti inspiroivia.

Tärkeästä aiheesta ja paikoin vaikuttavasta kerrontatavasta kolme ja puoli tähteä.Sopii vain toivoa, etteivät mehiläiset kypsähdä meihin lopullisesti. 

"Honey, I'm gone!" hihkaisette ovelta.
Ja lähtiessänne sammutatte valot.
Tai vaihtoehtoisesti, sytytätte maailman palamaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Kuuntelin tätä vuonna 1974 ilmestynyttä romaania osittain äänikirjana ja kuuntelemisesta teki erittäin miellyttävän kokemuksen se, että kirjan lukee näyttelijä Liisamaija Laaksonen , jonka ääni sopii Joenpellon henkilöiden puheenparteen ja kerrontaan erinomaisesti. Nykyään ehkä vähän unohdettu Eeva Joenpelto teki aikanaan mittavan uran kirjailijana. Hänen esikoisromaaninsa Seitsemän päivää ilmestyi vuonna 1946 ja viimeinen teos Uskomattomia uhrauksia vuonna 2000. Neliosainen Lohja -sarjakin oli sekä myynti- että arvostelumenestys. Lohja-sarjaa voisikin pitää vaikkapa Sirpa Kähkösen Kuopio -sarjan edeltäjänä, vaikka tietenkin nämä sarjat edustavat kumpainenkin omaa tyyliään ja aikaansa.   Vetää kaikista ovista alkaa keväästä 1919, jolloin kansalaissota oli vielä monella tavalla läsnä. Kerronnan keskiössä oleva Oskari Hänninen on maataloustarvikekauppias, ja hänen vaimonsa Salme koettaa kuluttaa aikaansa kotirouvana, vaikka kotona ei ole oikein muuta tekemistä kuin virkka...

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...