Siirry pääsisältöön

Olavi Heikkinen: Aapo Heikkilä: varjotutkija ja tähtiluennoitsija


Oulun yliopisto 2012
185 sivua

Emeritusprofessori Olavi Heikkinen on tehnyt todellisen kulttuuriteon kirjoittaessaan elämäkerran legendaarisesta ortotopologian dosentista Aapo Heikkilästä (1931–1993).

Haapavedeltä kotoisin ollut Heikkilä ilmaantui 60-luvun alussa Oulun yliopiston matematiikan ja fysiikan luennoille. Tätä ennen hän oli ehtinyt toimia kansakoulunopettajana ja psykologina – tosin tekaistuilla papereilla. Jälkimmäinen pesti vei hänet jopa kaltereiden taakse.

Aikansa luentoja kuunneltuaan ja omaksuttuaan tieteellisen diskurssin ja kielen, Heikkilä kehitti oman tieteenalansa, ortotopologian, joka tarkastelee para-avaruuden ja kosmisen säteilyn ulottuvuuksia. Heikkilän ultrafilttereihin, dimensioihin ja para-avaruuden ilmiöihin paneutuneet luennot keräsivät yliopiston isoimmat luentosalit täpötäyteen, vaikka tämä omatekoinen dosentti ei missään vaiheessa ollut virallisesti töissä yliopistolla. Hänen työhuoneensakin oli oikeasti fysiikan laitoksen siivouskomero.

Olavi Heikkisen henkilökuva Aapo Heikkilästä on lämminhenkinen ja kohteensa näköinen. Näin uskallan väittää, vaikka en itse ehtinyt koskaan Aapoa tavata. Paljon olen hänestä kuitenkin kuullut, ja ihmiset muistelevat ortotopologian isän omintakeista ja ilmeisen monipuolista persoonaa mielellään.

Tuntuu, että Aapo Heikkilän elämäntarina ja hänen tieteellinen parodiansa on olennainen osa niin Oulun yliopiston historiaa (ja mikseipä laajempaakin akateemista yhteisöä) kuin myös oululaisuuttakin: valittiinhan Aapo vuoden oululaiseksi vuonna 1987. Ja kukapa tietää, vaikka Heikkilän tieteellis-taiteellisen toimintansa 30-vuotisjuhlassa esittämä ennustus toteutuisi:

”Toisaalta ortotopologia on kuin runous; runot pulpahtelevat esiin kun ovat pulpahtaakseen, ja siinä välissä aika on kuin maho lehmä. Pitää jaksaa odottaa, sillä aikaa myöten ortotopologiasta löytyy vastaus ihmiskunnalle.”

Kommentit

  1. Tätä kirjaa on esitelty laajasti, mutta olisi mielenkiintoista tietää mistä sitä voi ostaa?
    EL

    VastaaPoista
  2. Kirjaa voi tilata osoitteesta sakari.jussi-pekka@oulu.fi ja sen hinta on 15 euroa.

    VastaaPoista
  3. Myös Aapon muistavana tässä on paljon ajateltavaa Linnanmaan arkkitehtuurin ideologian näkökulmasta. Että siis tekikö Aapo elämällään tietyllä tavalla huumoria arkkitehtien ylevistä visioista? http://mielestapois.wordpress.com/2012/11/17/ortotopologia-vs-moderni/

    VastaaPoista
  4. Ostin viimeinkin ja kuin myös. Aapo oli kaikkien tiedonjanoisten sankari.

    t: Ortotopologian suurmestari

    VastaaPoista
  5. Kuka muistaisi huumorimies Matti Reinilän ja Aapo Heikkilän tietteellisiä keskusteluja Kontinkankaalla kemianlaitoksen kuppilassa. kuulin pari ja olivat todellista ortopoligiaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Kuuntelin tätä vuonna 1974 ilmestynyttä romaania osittain äänikirjana ja kuuntelemisesta teki erittäin miellyttävän kokemuksen se, että kirjan lukee näyttelijä Liisamaija Laaksonen , jonka ääni sopii Joenpellon henkilöiden puheenparteen ja kerrontaan erinomaisesti. Nykyään ehkä vähän unohdettu Eeva Joenpelto teki aikanaan mittavan uran kirjailijana. Hänen esikoisromaaninsa Seitsemän päivää ilmestyi vuonna 1946 ja viimeinen teos Uskomattomia uhrauksia vuonna 2000. Neliosainen Lohja -sarjakin oli sekä myynti- että arvostelumenestys. Lohja-sarjaa voisikin pitää vaikkapa Sirpa Kähkösen Kuopio -sarjan edeltäjänä, vaikka tietenkin nämä sarjat edustavat kumpainenkin omaa tyyliään ja aikaansa.   Vetää kaikista ovista alkaa keväästä 1919, jolloin kansalaissota oli vielä monella tavalla läsnä. Kerronnan keskiössä oleva Oskari Hänninen on maataloustarvikekauppias, ja hänen vaimonsa Salme koettaa kuluttaa aikaansa kotirouvana, vaikka kotona ei ole oikein muuta tekemistä kuin virkka...

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...