Like 2012
196 sivua
Marco Kososen esikoisromaanin päähenkilö on raamatullisesti nimetty Adam, jonka varhaiskeski-ikäistä elämää leimaa satunnaisuus ja ajelehtiminen. Naissuhteet ovat väliaikaisia ja työsuhteetkin enemmän tai vähemmän onnenkantamoisia.
Eräänä iltana Adam ajautuu tylsien kotibileiden jälkeen entuudestaan tuntemattomaan ravintolaan, jossa hän viihtyy oitis erinomaisesti. Kotoisa tunnelma ja vanhanaikaisella tavalla mutkaton sisustus sekä hyvällä maulla valittu musiikki miellyttävät Adamia niin, että hän palaa sinne vielä seuraavanakin iltana. Ja taas parin päivän kuluttua. Pian hänelle tarjoutuu mahdollisuus myös työskennellä Ravintola Kukurissa, jota kuitenkin epävirallisesti kutsutaan Ravintola Lopuksi.
Ravintola Loppu toimii romaanissa eräänlaisena bahtinilaisena kronotooppina, ajan ja paikan yhdistävä tilana. Adamille se on myös elämänmuutos ja siirtymäriitti yhä syvemmälle addiktioihin ja päämäärättömään oleiluun. Varoitettu häntä on, lukijan mielenkiinnon kannalta ehkä turhankin moneen otteeseen:
Paikka on syrjässä ja ovi lukossa, joten täytyy nähdä vaivaa päästäkseen sisään. Pitäisi itse kunkin katsoa mitä ovea ryhtyy ryskyttämään. Katsos tämä on Ravintola Loppu, eikä se nimi ole mikään vitsi. Jos se osoittautuu vitsiksi, niin sitten koko helvetin elämäkin on vitsi ja tosi paha kela - -Adamin odysseia on perin tyypillinen ja tavanomaisuudessaan jopa tylsä. Toisaalta tarinan yksitasoisuudessa piilee myös konstailemattomuutta ja rehellisyyttä: kännäily kun ei ole mitään ydinfysiikkaa.
Eniten viehätyin Ravintola Lopun boheemista tunnelmasta ja sen kaurismäkeläisestä, yksinkertaisten asioiden viehätykseen luottavasta estetiikasta.
Muualla:
Kiiltomato
Ravintola Lopun soittolista
Kommentit
Lähetä kommentti