Siirry pääsisältöön

Katri Rauanjoki: Muuri


Torni 2012
247 sivua

Lauralla on työ sihteerinä, ystäviä ja poikaystävä. Ei mitään naistenlehtien glamouria, mutta kuitenkin pieni, sievä, säntillinen elämä. Kunnes eräänä päivänä kaikki muuttuu: Laura saa kuulla olevansa raskaana. Terveydenhoitaja opastaa hänelle reitin kapean kujan perällä sijaitsevalle punaiselle ovelle. Sitä kautta pääsee kaupungin kahtia jakavan muurin toiselle puolelle.


Muuri on kaupungin moraalinen raja ja samalla koko romaaniin maailmaa konstruoiva vertauskuva. Toisella puolen on hyvä, toisella paha. Toisella menestyvät ja kauniit, huolitellut ihmiset, toisella epäonnistuneet, mielenvikaiset, homot ja vammaiset. 


Muurin ylittäminen merkitsee paitsi matkaa outoon ja arvaamattomaan, niin myös omaan itseen. Sihteerielämä on tuttua ja turvallista, mutta tullessaan tietoiseksi muurin toisesta puolesta, Laurasta tulee kuin Franz Kafkan Gregor Samsa. Mitä tahansa voi tapahtua, eikä kohtalolla ole välttämättä rationaalista käsikirjoitusta. ”Täällä takana on toinen kaupunki. Sellainen, jota et ole voinut edes kuvitella.”


Laura työskentelee muurin takana ensin ravintolassa, sitten sairaalassa eräänlaisena taideohjaajana. Raskauden eteneminen työntää häntä yhä syvemmälle omaan sisimpäänsä: kuka minä olen, mitä minä tarvitsen, miten minusta tuli tällainen. Muurin toinen puoli tarjoaa hänelle sävyjä ja liikkumatilaa etsiä itseään.
 

Oululaisen Katri Rauanjoen (s. 1973) esikoisromaanin tunnelma on intensiivinen, jopa kihelmöivä. Paikka paikoin ollaan lähellä alleviivailua ja pateettisuutta, mutta visuaalisuuden ja värikylläisten näkymien voimalla Muuri ponnistaa vellovien tunteiden hetteiköstä.

Ja mikäpä kirjastonhoitajaa enemmän ilahduttaisikaan, kuin se että ammattikuntamme kuvataan sivistyksen ja sananvapauden pelottomina esitaistelijoina. Haluan oitis verettömäksi ja kirkassilmäiseksi:

Siitä huolehtivat verettömät, kirkassilmäiset sisarukset, joiden ikää oli mahdoton arvailla. He eivät syöneet lihaa, mutta ruokkivat kujilla parveilevia kissojaan Mitjan tarjoamilla teurasjätteillä. - -
     Kirjasto oli kivisen talon kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa ja sisälsi joskus kiellettyjä tai sensuroituja kirjoja. Oli uskomatonta, että hauraat sisarukset olivat valmiita panemaan henkensä alttiiksi kirjojen tähden, mutta sellaistakin tapahtui. Kirjasto yritettiin säännöllisesti polttaa, koska se kylmäpäisesti säilytti kaikki kielletyt näkökannat.

Muualla:
Kustantajan esittely
Puolitien lukemisto
Muuri YLE Savossa

Kommentit

  1. Kävin varaamassa, vaikutti kiinnostavalta

    VastaaPoista
  2. Parasta Muurissa on sen tunnelma. Mua kiinnostaa Torni-kustantamon kirjoista myös Ella Laurikkalan Rullakatu: http://www.tornikustantamo.fi/index.php?page=2&directid=60

    VastaaPoista
  3. Olen lukenut tästä viitisenkymmentä sivua, enkä oikein pääse juttuun sisälle. Mutta kannattanee jatkaa?

    VastaaPoista
  4. Kokeile vielä parikymmentä sivua. Jos sittenkään ei nappaa, niin jätä kesken. Lukemisen pitää olla hauskaa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...

Markus H. Korhonen: Puistola

Urbaanin oululaisuuden kannalta vilkkaassa paikassa sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puistola. Iso- ja Pakkahuoneenkatujen risteyksen luoteiskulmassa oleva – tätä nykyä vaaleanpunainen – viisikerroksinen kivirakennus veikeine kulmineen, käänteineen, ikkunoineen ja kattomuotoineen herättää sukupolvesta toiseen ohikulkijan huomion, olipa ohikulkija sitten avojalakanen oululainen tai tullista tullut . Nyt kun Oulun keskusta hakee Valkean rakentamisen myötä uutta ilmettään – ja luoja paratkoon, löytää sen toivottavasti joskus – on miltei lohdullista ajatella judeng-tyyliä henkivän Puistolan ajatonta eleganssia. Legendaarisen kulttuurihistorioitsijan  Markus H. Korhosen historiakatsauksessa rakennustekniset seikat jäävät sivusosaan: painopiste on kulttuuri- ja sosiaalihistoriassa. Keskieurooppalaista myöhäisjugendia edustavan Puistolan nykyinen väritys ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen ulkoseinäväri luokiteltiin 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa persik...