Siirry pääsisältöön

Kati Hiekkapelto: Suojattomat



Otava 2014
298 sivua

Unkarilainen au pair ajaa talvisella tiellä vanhuksen päälle. Tapauksen saa selviteltäväkseen Anna Fekete, Hiekkapellon esikoisromaanista tuttu poliisi, joka on taustaltaan jugoslavian unkarilainen. Tuttu on niin ikään Annan työpari, sovinistisika-Esko. Hän selvittelee tällä kertaa moottoripyöräjengien mittelöitä
henkensä kaupalla.

Pohjoisen viiman ja koleuden otteessa sinnittelee myös Sammy, käännytyspäätöstään pakoileva narkkari, joka yrittää kuitenkin säilyttää itsekunnioituksestaan edes rippeet. Sammyssa kiteytyy selvimmin romaanin teema, ihmisen suojattomuus välinpitämättömyyttä ja ääriaatteita vastaan. Tämä mielen- ja sieluntila myllertää Annankin sisimmässä: onko hänelläkään kohta mitään tai ketään johon kiinnittyä, jonka varaan rakentaa itsensä?


Suojattomien jännitys on hetkissä ja tunnelmissa. Väkivaltaa on niukalti, mutta silti tarina rullaa niin vetävästi, että oli pakko lukea kirja miltei yhteen pötköön.


Henkilöhahmoista miltei mielenkiintoisimmaksi nousee yllättäen Esko. Hetkittäin – uskokaa tai älkää –
jopa pidin hänestä. Hiekkapelto rakentaa henkilöhahmonsa kiehtovan ristiriitaisiksi ja rikkinäisiksi, kuin oikeiksi ihmisiksi elävässä elämässä.

Jokin jäi myös kaihertamaan. Kuinka Sammyn käy? Entä Annan veljen? Gabriella, yliajosta epäilty au pair, jäi jotenkin vaillinaiseksi. Salasiko hän sittenkin jotain? Toivottavasti Anna Fekete -sarja saa vielä jatkoa, sillä Hiekkapelto on lunastanut paikkansa dekkaristiemme kärkikaartissa.




Toisaalla:
Lukutoukan kulttuuriblogi
Kirjavalas

YLE Lappi: Kirjakammi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin

Heidi Köngäs: Luvattu

Ohjaaja ja kirjailija Heidi Köngäs (s. 1954) tarkastelee tänä syksynä ilmestyneessä romaanissaan Sandra Suomen sisällissotaa tavallisen ihmisen näkökulmasta. Romaanin päähenkilönä on vahva, rohkea ja työtä pelkäämätön nainen, kuten on ollut kautta Köngäksen koko tuotannon – alkaen jo esikoisromaanista Luvattu . Näihin naisiin olen tykästynyt, ja uskaltaisin jopa väittää, että heistä saa lukijakin voimaa.  Luvattu kuvaa kiellettyä rakkautta 1800-luvun lopun maalaiskylässä. Köngäs on saanut aiheen oman sukunsa historiasta. Tarinan minäkertojan, nuoren Maijan esikuvana on ollut kirjailijan isoisän äiti. Hänet oli kuulutettu vaimoksi miehelle, joka menetti mielenterveytensä. Isoäiti, silloinen nuori piika, sai peruttua avioliiton ja perusti myöhemmin perheen toisen miehen kanssa. Maija on piikana isossa talossa ja kihlattu Antti-rengille. Isäntä on luvannut nuorelleparille torpparinpaikan ja Antti on lähtenyt ratatöihin hirsirahoja tienaamaan. Maijan mielessä Antin paikan onkin ot

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To