Siirry pääsisältöön

Martta Haatanen: Kirkastettu sydän


Gummerus 1943
221 sivua

Torniolainen Martta Haatanen (os. Sandström, 1904–1977) kirjoitti 19 romaania ja lukemattoman määrän lehtikirjoituksia sekä peräpohjolan murteella kirjoitettuja pakinoita. Vuodesta 1940 alkaen Haatanen työskenteli Pohjolan Sanomien pakinoitsijana, reportterina ja kirja-arvostelijana. Hän hoiti Pohjolan Sanomien Tornion toimitusta.


Kirjailijan ura ei auennut Haataselle helposti. Ensimmäisen käsikirjoituksensa hän lähetti kustantajalle jo 1920-luvun lopulla; aiheena oli Tornionlaakson salakuljetus. Esikoisromaani Rautaiset siteet ilmestyi kuitenkin vasta 1936. 


Kirkastettu sydän (1943) on Haatasen tunnetuin teos ehkä siksikin, että Ilmari Unho ohjasi sen pohjalta jo samana vuonna elokuvan. Romaani kertoo kirkkoherran vaimosta, jonka mies kaatuu rintamalla. Lea Helpi jää yksin huolehtimaan kymmenestä lapsestaan, joista nuorin syntyy vasta isänsä kuoleman jälkeen. Naisen tärkeimmäksi tehtäväksi Kirkastettu sydän kohottaa äitiyden:


Vanha rouva laski kätensä kevyesti Lea Helpin käsivarrelle.
– Tiedätkö, mikä muu tahtoisit olla kuin äiti?
– En, Lea naurahti upottaen katseensa ystävällisiin, harmaisiin silmiin. – Sitä en tosiaankaan tiedä.
– En minäkään – en vielä nytkään, vaikka pojat...

"Kylmäksi tämä kaunis kirja ei jätä ketään lukijaansa", lupaa takakansi ja onkin siinä mielessä oikeassa, ettei romaanin vahvaa näkemyksellisyyttä ja yltiöisänmaallisuutta voi olla ohittamatta. Kirkkoherra Ahti Helpi on saanut kutsumuksensa taistellessaan valkoisten puolella kansalaissodassa, ja yhtä porvarillinen on koko Kirkastetun sydämen eetos. Henkilöhahmot esitetään miltei nuhteettomina pyhimyksinä, jotka kohtaavat raskaatkin vastoinkäymiset ulkoisesti tyyninä, mutta sydämiltään värisevinä. Nykyaikaan tällainen paatos ei enää istu. Vahvasti aikaansa sidoksissa olevuien teosten kohtaloksi jääkin usein juuri kiinnittyneisyys: toisessa ajassa ne kykenevät harvoin puhuttelemaan lukijaansa.


Kirkastetulle sydämelle ja sen pohjalta tehdylle elokuvalle oli esikuvana lestadiolainen kirkkoherra ja runoilija Väinö Havas (1898–1941), joka toimi myös Kokoomuksen kansanedustajana. Hän on Suomen historian ainoa rintamalla kaatunut kansanedustaja. 


Haatasen romaanissa päähenkilönä on kuitenkin kirkkoherran rouva, ja Anita Myllykosken mukaan Martta Haatanen muistetaankin erityisesti peräpohjalaisten naisten elämän kuvaajana. He ovat Haatasen kirjoissa Niskavuoren naisten sukua usein heikkojen miesten rinnalla tai – kuten Kirkastetussa sydämessä – isännättömissä taloissa. 


Toisaalla:
Anita Myllykoski: Martta Haatanen kuvasi Peräpohjolaa

 

Kommentit

  1. Olipa kiinnostavaa lukea arviosi tästä kirjasta! Ostin Kirkastetun sydämen kirpparilta joskus vuosia sitten, vaikutti niin hellyyttävältä aikansa lapselta, juuri sellaiselta, jossa "sydämet väräjävät". Vahvaa paatoksellisuutta tai propagandaa sisältävät romaanit tosiaan vanhentuvat nopeasti kaunokirjallisina teoksina, mutta ovat kiinnostavia aikansa peilejä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teuvo Pakkala: Vaaralla

K. F. Kivekäs 1891 Pieniä eläjiä olivat.     Heillä oli oma talo ja se oli laitakaupungilla, niin kuin ne ovat pienten eläjäin talot. Asuinrakennus oli matala ja pieni. Tavallinen mies ylettyi kädellään räystääseen – – Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset, aivan kuin niitä olisi hienovärisellä sateenkaarella hangattu. Keskempänä kaupunkia olisi semmoinen talo ilman armoa tuomittu purettavaksi, vaan Vaaralle se vältti ja sai siellä olla. Vaa ralla: kuvia laitakaupungilta on Teuvo Pakkalan (1862 - 1925) kolmas romaani. Siinä eletään myöhempien teosten, Elsan (1894) ja lapsinovellien miljöössä: Oulun laitakaupungin köyhässä hökkelikylässä, jossa on vielä vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsuttiin myös Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus oli lukuisa jälkikasvu. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivät sijainneet kaukana, mutta elinolojen kontrasti on vahva ja Pakkala osoittaa sen m

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Annikki Kariniemi: Poro-Kristiina

Otava 1952 237 sivua Pakkanen on kiristynyt pahimmilleen Sompio-vuoman laakeilla, jääksi jähmettyneillä kaltiokentillä. Se ei enää paukahtele. Se on vain. Seisoo tiukkana hiljaisuutena joka taholla selkosta, ylhäällä ja alhaalla. Kiiluvaiset kipenöivät omaa kylmäänsä taivaan kannelta. Kuun loistossakin on pakkasen hyytävää kalseutta. Näillä pohjoista miljöötä kuvaavilla sanoilla aloitti Annikki Kariniemi (1913-1984) esikoisromaaninsa, jota seurasi mittava ja monipuolinen tuotanto: yli kolmekymmentä teosta, näytelmiä, runoja ja lehtikirjoituksia. Kariniemi oli Lapin ensimmäisiä naiskirjailijoita ja naispuolinen uranuurtaja suomalaisessa eräkirjallisuudessa. Suotta häntä ei sanottu lappilaisen kaunokirjallisuuden esiäidiksi.  Kariniemen ensimmäiset teokset jatkavat Lapin romantiikan perinnettä. Poro-Kristiina on myyttinen kertomus naisesta, jonka elämä jakautuu kahteen todellisuuteen. Yhtäällä on kristilliset normit ja elämäntapa, toisaalla ikiaikainen taikojen, näkyjen ja šama