Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Into 2013 240 sivua Illalla rakentaisin Kaverin kanssa veneen ja purjehtisimme SunMaid-maahan hakemaan rusinoita. Niitä oli paketti keittiön kaapissa, mutta rusinoita ei saanut ottaa, koska isä tarvitsi ne simapulloihin. Isoisä sanoi kerran että rusinoita kasvoi meren takana. Sinne purjehtisimme heti illan pimetessä. Tarmo asuu pienessä lappilaisessa kylässä, Hehtaarin tontilla. Iso rajakivi erottaa kodin kylän vaaroista ja houkutuksista. Seurana Tarmolla on Saku-koira ja sodassa kaatunut Kaveri, joka neuvoo ja lohduttaa silloinkin, kun äiti on kadonnut omiin maailmoihinsa ja isä juo. Kaveri on myös oivallinen vastus rumaa Yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyydellä on karvaton pitkä häntä ja silmät, jotka eivät koskaan räpsy kiinni.   Lomittain Tarmon kertomuksen kanssa seurataan myös hänen äitinsä tarinaa. Lapsena lestadiolaisen maallikkosaarnaajan raiskaamaksi joutunut Sohvi sinnittelee elämässä miten kuten, lapsuutensa traumatisoimana. Poikaansa hän yrittää suojella jokseenkin k

Impressio 2013 126 sivua Kurkkasin postilaatikkoon. Siellä ei ollut korttia. Joka syntymäpäivä tai sitä edeltävä arkipäivä siellä oli ollut. Kortti, jossa luki onnea, mutta allekirjoitus puuttui. Joka vuosi käsiala muuttui pienemmäksi, mutta aina se oli tunnistettavissa samaksi kuin edellisenä vuonna tulleessa kortissa. Ne kaikki olivat minulla tallessa. Joskus haistelin niitä ja toivoin että joku tuttu tuoksu tulisi ja piirtäisi äidin kasvot ihan tähän lähelle, suoraan tuohon eteen ja minä voisin koskettaa niitä. Nappasin tyrnäväläisen Pia Ronkaisen (s.1972) romaanin Äären ympärillä on kylmä muuri kirjaston uutuushyllystä. Tiesin, että Ronkainen on kirjoittanut aiemmin runoja: esikoisteos Runoromaani  julkaistiin 2010 ja nyt esittelemäni pienoisromaanin jälkeen häneltä on ehtinyt ilmestyä jo kokoelma Välitiloja (Nispero 2013). Äären ympärillä on kylmä muuri antaa äänen 15-vuotiaalle Emilialle, joka elää uusioperheessä isänsä ja tämän uuden naisystävän kanssa. Per