Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Like 2012 209 sivua Sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua – rakkaus on vain paljon monimutkaisempaa kuin sota. Sodalla on omat lainalaisuutensa ja sen päämäärä on aina selvä. Rakkaudella ei ole sääntöjä, eikä kukaan voi luvata rakkauden pysyvyyttä. 41-vuotias Julie esittelee Normandian maihinnousun tapahtumia turisteille. Hän hallitsee vuosiluvut, hyökkäyslinjat, yksityiskohdat, syyt ja seuraukset. Mutta 8-vuotiaan tyttärensä sairastumista leukemiaan hän ei voi hallita, eikä liioin miestään, joka pettää Julieta nuoremman naisen kanssa. Riikka Ala-Harja kuvaa kuudennessa romaanissaan miltä tuntuu, kun elämä vetää kunnolla maton alta. Juliella on tavallaan kolme sotaa: historialliset tapahtumat, parisuhde ja sota Emman sairautta vastaan. Kirjan tunnelma on intensiivinen, ja vain Julien petturimies jää etäisemmäksi hahmoksi. Teksti mukailee minäkertoja-Julien tunnetiloja: pettymystä, huolta lapsesta: Ojennan jalkapallohuivin Emmalle. Emma riisuu vaaleanpunaisen lippalaki

Otava 2004 254 sivua Wallenberg on neljäs Antti Tuurin Äitini suku -sarjan romaaneista, mutta sen voi lukea ilman sarjan aiempien osien ( Eerikinpojat , Ullan kirja , Muukalaiset ) tuntemusta. Wallenberg perustuu tositapahtumiin 1700-luvun lopun Pohjanmaalla. Lasimestari Jaakko Wallenberg (1756-1798) perusti böhmeläisen uskonlahkon, joka kritisoi kirkon muodollisia oppeja ja jossa valaistumista etsittiin ihmisen sisimmästä, omasta sydämestä. Kirkko syytti Wallenbergia harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta ja hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomio lievennettiin vankeudeksi, mutta Wallenberg menehtyi Hämeen linnassa. Satoja kannattajia saanut herätysliike kuihtui pian karismaattisen johtajansa kuoleman jälkeen. Romaanin kansilieve kertoo Tuurin kiinnostuneen aiheesta, koska ei voinut uskoa, että tuon ajan pohjalaiset olisivat ajautuneet edesvastuuttomasti vararikkoon tai osallistuneet sellaisiin julkisiin orgioihin, joista Wallenbergia syytettiin. Romaanissa tapahtumat

Omakustanne 2012 271 sivua Auksuuni, mikä ihmeen auksuuni? Minulle entuudestaan tuntematon sana tarkoittaa siis huutokauppaa. En tätä entuudestaan tiennyt, vaikka olenkin avojalakanen oululainen. Oppia ikä kaikki. Auksuuni kertoo Oulun seudulla vaikuttaneen Mattilan suvun vaiheista 1800-luvulta aina nykypäiviin. Tarinan keskushenkilöinä ovat opettajana työskentelevä Arvi, hänen vaimonsa Anna sekä heidän poikansa Eero. Arvilla ja Eerolla on erityisen läheinen suhde, ja Arvi huolehtii pojastaan paljon aikana jolloin miesten osallistuminen kodin askareisiin ja lastenhoitoon ei ollut mitenkään kovin tavallista. Suvun varhaisimmat vaiheet sijoittuvat Oulun merenkulun mahtivuosiin 1800-luvun loppupuolelle. (Samoin kuin Paula , olisin minäkin lukenut mielellään enemmän merimieselämästä, niin elävästi sitä Auksuunissa kuvataan.) Perämies Emmanuel Pelkolin seilaa maailman merillä ja ostaa Lontoossa huutokaupasta harmonin: Immu ihaili ostoksensa huolellisesti tehtyä puutyötä j

Kahdeksan kirjan otokseeni valikoitui yksi runokirja, kolme esikoista sekä neljä sota-aiheista romaania. Ilmeisesti etenkin Lapin sota ja suomalaisten ja saksalaisten suhteet kiinnostavat, sikäli mikäli näin pienen otannan perusteella voi mitään laajempaa linjaa hahmotella. Pekka Jaatinen: Kuolema Suursaaressa (WSOY) Rovaniemeläinen Pekka Jaatinen kuvaa Suursaaren tapahtumia syyskuussa 1944. Suomi ja Neuvostoliitto olivat aselevossa ja Suursaaren taiteluissa olivat vastakkain suomalaiset ja saksalaiset joukot. Pidin paljon Jaatisen edellisestä kirjasta Kalpeat sotilaat . Kuolema Suursaaressa on hänen kahdestoista romaaninsa. Heidi Köngäs: Dora, Dora (Otava) Myös Dora, Dora sijoittuu sotaan, suomalaisten ja saksalaisten jännittyneeseen asetelmaan loppuvuonna 1943. Kolmannen valtakunnan varusteluministeri Albert Speer matkustaa seurueineen Lappiin. Saksa on jo häviämässä sodan ja vankileirien ympäröimä todellisuus asettaa ihmissuhteet koetukselle. Tiedän Heidi Köngäksen

Otava 2012 173 sivua Petri Tammisen Rikosromaani edustaa genreään jollain tapaa samansukuisesti kuin Matti Mäkelän Rakkausromaani (2006) omaansa. Rikosromaanissa on tietenkin rosvo ja mystinen vyyhti rikoksia, joita henkilökohtaista elämäänsä kipuileva poliisi saa setvittäväkseen. Tammisella komisario Vehmas ajaa takaa Malmin musertajaa, Hämeenlinnan häpäisijää Hermann Ångströmiä. Ångströmin viljelemä rikollisuuden sarka ei ole mitenkään perinteinen. Lyhyesti ilmaistuna: hän ei tavoittele rikkauksia tai riistä kenenkään henkeä, hän vain aiheuttaa huolta, pettymyksiä ja häpeää, kaikenlaista mielipahaa sydänsuruista aina eksistentiaaliseen alakuloon. Ångström tietää, että pienikin sysäys voi suistaa elämän raiteiltaan: Tällä kertaa Ångström oli tekeytynyt sairaalan kirjastovirkailijaksi ja jättänyt rutiinileikkauksesta toipuvan opiskelijan pöydälle pari Wittgensteinia ja yhden ajan olemusta tutkivan teoksen. Kaksi päivää myöhemmin opiskelija oli kärrätty nahkahihnoissa psy

WSOY 1976 156 sivua Maailma jakautui kahteen osaan, mustaan ja valkoiseen. Oli kahdenlaisia ihmisiä. Uskovaisia ja uskottomia. Lestadiolaisuus on ollut viime aikoina paljon esillä ja tavalla tai toisella se koskettaa miltei jokaista pohjoissuomalaista. Voitaisiin kai perustellusti sanoa, että lestadiolaisuus – ja nimenomaan vanhoillislestadiolaisuus – on osa pohjoista mentaliteettia. Oululaisen Anna-Maija Ylimaulan vuonna 1976 ilmestynyt esikoisromaani Papintyttö kuvaa päähenkilönsä Ellun, papin tyttären kasvua aikuiseksi ja irtaantumista lestadiolaisesta liikkeestä kohti omaa elämänkatsomusta. Ellun identiteettiprojektin vaiheet ja uskonnollisen kaksinaismoraalin kritiikki kulkevat rinnakkain, elämyksellisinä tuokiokuvina. Asiat, jotka olivat lapsena syntiä, eivät olleet sitä enää. - - Ne synnit, joista nykyisin saarnataan, eikö niidenkin aihepiiriä pitäisi tarkistaa? Eikö loppujen lopuksi ole hyvin epäolennaista se, jos joku haluaa käyttää huulipunaa, tanssia, kat