Siirry pääsisältöön

Klassikot

1. Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta (Hundrade minnen från Österbotten 1844-45)
2. Teuvo Pakkala: Vaaralla (Kivekäs 1891) ja Lapsia (Otava 1895)
3. Juho Koskimaa: Pohjalaisia ja peräpohjalaisia (Pohjolan kustannus 1920)
3. Ilmari Kianto: Punainen viiva (Otava 1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (Otava 1924)
4. Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta (WSOY 1934)
5. Martta Haatanen: Kirkastettu sydän (Gummerus 1943)
5. Pentti Haanpää: Taivalvaaran näyttelijä (Gummerus 1938) ja Jutut (Otava 1946/1952)
6. Annikki Kariniemi: Poro-Kristiina (Otava 1952)
7. Paavo Rintala: Pojat (Otava 1958)
8. Matti Hälli: Humoristin muistikirja (Otava 1954) ja Lassinkallio (Otava 1959)
9. Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu (Gummerus 1964)
10. Anu Kaipainen: Arkkienkeli Oulussa (WSOY 1967)
11. Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (WSOY 1974)
12. Anna-Maija Ylimaula: Papintyttö (WSOY 1976)
13. Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (WSOY 1983) ja Pystyyn haudattu (WSOY 1984)
14. Rosa Liksom: Yhden yön pysäkki  (Weilin+Göös 1985) ja Unohdettu vartti (Weilin+Göös 1986)
15. Antti Hyry: Kertomus (Otava 1986)
16. Kaari Utrio: Vaskilintu (Tammi 1992)
17. Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä (Populärmusik från Vittula 2000. Suom. Outi Menna. Like 2001)
18. Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (Like 2003)

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...
2 kommenttia
Lue lisää

Markus H. Korhonen: Puistola

Urbaanin oululaisuuden kannalta vilkkaassa paikassa sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puistola. Iso- ja Pakkahuoneenkatujen risteyksen luoteiskulmassa oleva – tätä nykyä vaaleanpunainen – viisikerroksinen kivirakennus veikeine kulmineen, käänteineen, ikkunoineen ja kattomuotoineen herättää sukupolvesta toiseen ohikulkijan huomion, olipa ohikulkija sitten avojalakanen oululainen tai tullista tullut . Nyt kun Oulun keskusta hakee Valkean rakentamisen myötä uutta ilmettään – ja luoja paratkoon, löytää sen toivottavasti joskus – on miltei lohdullista ajatella judeng-tyyliä henkivän Puistolan ajatonta eleganssia. Legendaarisen kulttuurihistorioitsijan  Markus H. Korhosen historiakatsauksessa rakennustekniset seikat jäävät sivusosaan: painopiste on kulttuuri- ja sosiaalihistoriassa. Keskieurooppalaista myöhäisjugendia edustavan Puistolan nykyinen väritys ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen ulkoseinäväri luokiteltiin 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa persik...
Lähetä kommentti
Lue lisää