lauantai 7. syyskuuta 2013

Pia Ronkainen: Äären ympärillä on kylmä muuri


Impressio 2013
126 sivua
Kurkkasin postilaatikkoon. Siellä ei ollut korttia. Joka syntymäpäivä tai sitä edeltävä arkipäivä siellä oli ollut. Kortti, jossa luki onnea, mutta allekirjoitus puuttui. Joka vuosi käsiala muuttui pienemmäksi, mutta aina se oli tunnistettavissa samaksi kuin edellisenä vuonna tulleessa kortissa. Ne kaikki olivat minulla tallessa. Joskus haistelin niitä ja toivoin että joku tuttu tuoksu tulisi ja piirtäisi äidin kasvot ihan tähän lähelle, suoraan tuohon eteen ja minä voisin koskettaa niitä.

Nappasin tyrnäväläisen Pia Ronkaisen (s.1972) romaanin Äären ympärillä on kylmä muuri kirjaston uutuushyllystä. Tiesin, että Ronkainen on kirjoittanut aiemmin runoja: esikoisteos Runoromaani julkaistiin 2010 ja nyt esittelemäni pienoisromaanin jälkeen häneltä on ehtinyt ilmestyä jo kokoelma Välitiloja (Nispero 2013).

Äären ympärillä on kylmä muuri antaa äänen 15-vuotiaalle Emilialle, joka elää uusioperheessä isänsä ja tämän uuden naisystävän kanssa. Perheeseen kuuluu myös Sirpan 6-vuotias tytär Tiitu. 

Arki on kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Emilia kaipaa kipeästi yllättäen lähtenyttä äitiään, johon hänellä ei ole syntymäpäiväkorttien lisäksi mitään yhteyttä. Isäänsäkään hän ei haluaisi jakaa Sirpan ja Tiitun kanssa.

Romaanin kerronnassa aistit ovat vahvasti läsnä, samoin ihmisen sisäinen maailma: tunteet ja muistot. Pelko, kaipaus, rakkaus ja epätietoisuus kamppailevat Emilian mielessä. Miksi äiti lähti ja katosi hänen elämästään? Tämä jää kirjassa arvoitukseksi. Miten alituisen ikävän, sydämeen syöpyneen haavan kanssa voisi elää ja katsoa samalla tulevaan? ”Isä sanoi, että äiti koki samalla tavalla kuin minä. Se oli minusta merkillistä, että äiti oli niin minussa, kun en olisi tahtonut ja samalla olisin. Olenko minä samalla tavoin äidissä?”

Äären ympärillä kieli on kuvallisuudessaan ja vireydessään lähellä runoa, mikä sopii hyvin, kun luovitaan mielen eri kerroksissa. Emilia ei onneksi ole yksin huoliensa kanssa. Perhe ja poikaystävä tukevat ja ymmärtävät häntä. Loppua kohden kerronta taipuukin seesteisiin, osin nuortenkirjamaisiin tunnelmiin. Suosittelen tätä aikuislukijoiden lisäksi 13–17 -vuotiaille nuorille.


Toisaalla:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...