Siirry pääsisältöön

Satu Grönroos: Lumen syli


Atena 2012
311 sivua

Eletään vuotta 1968. Helmi menee ensimmäiselle luokalle kansakouluun. Koulutaipale alkaa kuitenkin kovin surullisesti, sillä Helmin paras ystävä Mirjami jää auton alle ja kuolee.

Helmi on yksinäinen lapsi. Äidillä ei ole hänelle aikaa tai ymmärrystä, isästä ei ole tietoakaan. Nuorella Kaarina-opettajalla on riittämiin jo omassa elämässään. Veljet Timo ja Tommi eivät huoli pikkusiskoa leikkeihinsä, ja selvin päin mukavaa, jo aikuista Pena-veljeä vievät epämääräiset bisnekset.  Helmille jää vain mielikuvitusmaailma, jossa Mirjamikin on elossa ja mukana Helmin leikeissä.

Lapsuus on kohtuullisen paljon käsitelty aihe kirjallisuudessa, ja esimerkiksi Hannu Väisäsen ja Mari Mörön lapsikuvaukset ovat muodostuneet nykykirjallisuuden klassikoiksi. Grönroosin tavassa kuvata pienen Helmin todellisuutta on kuitenkin persoonallista virettä ja siten myös uskottavuutta ja koskettavuutta. Helmiin ja Kaarinaan on helppo suhtautua myötäeläen, eikä sinällään masentavista tapahtumista tai rikkinäisestä elämänmenosta muodostu kaiken pimentävää ahdistusta.

Lumen sylissä on paljon sävyjä ja sen kerronta etenee Helmin ja Kaarinan vuorottelevin näkökulmin jouhevasti. Ainoa asia joka jäi minulta ymmärtämättä, oli Kaarinan miehen kohtalo. Liittyikö siihen jotain häpeällistä? Oliko Antero osallisena siihen, mitä Helmin luokkakaverille Saaralle tapahtui?

Lumen syli on vaasalaisen Satu Grönroosin (s. 1961) esikoisteos.  Kirjasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa myös kirjailijan haastattelu Aamun kirjassa. Suloinen Helmi ja hänen taidolla kuvattu miljöönsä saa minulta neljä tähteä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...

Markus H. Korhonen: Puistola

Urbaanin oululaisuuden kannalta vilkkaassa paikassa sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puistola. Iso- ja Pakkahuoneenkatujen risteyksen luoteiskulmassa oleva – tätä nykyä vaaleanpunainen – viisikerroksinen kivirakennus veikeine kulmineen, käänteineen, ikkunoineen ja kattomuotoineen herättää sukupolvesta toiseen ohikulkijan huomion, olipa ohikulkija sitten avojalakanen oululainen tai tullista tullut . Nyt kun Oulun keskusta hakee Valkean rakentamisen myötä uutta ilmettään – ja luoja paratkoon, löytää sen toivottavasti joskus – on miltei lohdullista ajatella judeng-tyyliä henkivän Puistolan ajatonta eleganssia. Legendaarisen kulttuurihistorioitsijan  Markus H. Korhosen historiakatsauksessa rakennustekniset seikat jäävät sivusosaan: painopiste on kulttuuri- ja sosiaalihistoriassa. Keskieurooppalaista myöhäisjugendia edustavan Puistolan nykyinen väritys ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen ulkoseinäväri luokiteltiin 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa persik...