Siirry pääsisältöön

Marco Kosonen: Ravintola Loppu


Like 2012
196 sivua


Marco Kososen esikoisromaanin päähenkilö on raamatullisesti nimetty Adam, jonka varhaiskeski-ikäistä elämää leimaa satunnaisuus ja ajelehtiminen. Naissuhteet ovat väliaikaisia ja työsuhteetkin enemmän tai vähemmän onnenkantamoisia. 


Eräänä iltana Adam ajautuu tylsien kotibileiden jälkeen entuudestaan tuntemattomaan ravintolaan, jossa hän viihtyy oitis erinomaisesti. Kotoisa tunnelma ja vanhanaikaisella tavalla  mutkaton sisustus sekä hyvällä maulla valittu musiikki miellyttävät Adamia niin, että hän palaa sinne vielä seuraavanakin iltana. Ja taas parin päivän kuluttua. Pian hänelle tarjoutuu mahdollisuus myös työskennellä Ravintola Kukurissa, jota kuitenkin epävirallisesti kutsutaan Ravintola Lopuksi.


Ravintola Loppu toimii romaanissa eräänlaisena bahtinilaisena kronotooppina, ajan ja paikan yhdistävä tilana. Adamille se on myös elämänmuutos ja siirtymäriitti yhä syvemmälle addiktioihin ja päämäärättömään oleiluun. Varoitettu häntä on, lukijan mielenkiinnon kannalta ehkä turhankin moneen otteeseen:

Paikka on syrjässä ja ovi lukossa, joten täytyy nähdä vaivaa päästäkseen sisään. Pitäisi itse kunkin katsoa mitä ovea ryhtyy ryskyttämään. Katsos tämä on Ravintola Loppu, eikä se nimi ole mikään vitsi. Jos se osoittautuu vitsiksi, niin sitten koko helvetin elämäkin on vitsi ja tosi paha kela - -
Adamin odysseia on perin tyypillinen ja tavanomaisuudessaan jopa tylsä. Toisaalta tarinan yksitasoisuudessa piilee myös konstailemattomuutta ja rehellisyyttä: kännäily kun ei ole mitään ydinfysiikkaa. 

Eniten viehätyin Ravintola Lopun boheemista tunnelmasta ja sen kaurismäkeläisestä, yksinkertaisten asioiden viehätykseen luottavasta estetiikasta.


Muualla:
Kiiltomato
Ravintola Lopun soittolista

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin