Siirry pääsisältöön

Ari Paulow: Musta mamba



Johnny Kniga 2014
501 sivua

"Nyt minä liikun akateemisissa piireissä – kaukana rosvoista ja ryökäleistä."

Näin vakuuttaa Oulun kovin lupakyttä Jesse Hackman nimeään kantavan sarjan kahdeksannessa osassa. Uskokoon ken tahtoo. Kun liian kovien otteiden vuoksi erotettu erityisopettaja Kari Anttila kääntyy etsivän puoleen saadakseen peruttua irtisanomisensa, luulee Hackman selviävänsä toimeksiannosta helposti. Vaan toisin käy, kun vyyhti purkautuu: pian ollaankin kaulaa myöten veronkierron, pedofilian ja huumekaupan hetteikössä.

Musta mamba perustuu osittain tosielämän tapahtumiin, osittain taas kirjailijan mielikuvituksen varaan. Tämä onkin ehkä toimivampi linjaus kuin Paulowin edellisen romaanin täysin fiktiopohjainen alkuasetelma. Kerrontakin tuntuu etenevän jouhevammin, ja leikkaukset paikasta ja tilanteesta toiseen pitävät jännitystä yllä. Kuka tai ketkä yrittävät siepata nuoria tyttöjä pakettiauton kyytiin? Entä mitä Jesper Kaplanin – oppilaan, jonka Anttila poistaa koulun ruokalasta – kotona tapahtuu? 


Mielessään sitä toivoo, että pahinta ei tapahtuisi, että uhri pääsisi karkuun, mutta näin ei tietenkään aina käy. Eikä Hackmaninkaan henkikulta ole turvassa:


"No mitäs me tehdään sen lupakytän kanssa? Hakataanko jalat ja kädet poikki? Vai leikataanko munat irti? IVA sanoi ja hirnahti: Se voisi vituttaa enemmän..."
      "Paskat me mitään hakata", Ape tokaisi ja hulautti ryypyn. "Me tapetaan se nilkki."

Onneksi lukija saa välillä lepuuttaa hermojaan Oulu-miljöön maisemissa: keskustan kuppiloissa ja pubeissa, Myllytullissa, Heinäpäässä, Kaukovainiolla ja monessa muussa kaupunginosassa. Mikään lintukoto Paulowin Oulu ei suinkaan ole, vaan läpileikkaus paljastaa kaupungin vähemmän kauniit kasvot. Sinne tänne on ripoteltu myös paikallishistoriaa ja elävästä elämästäkin tuttuja henkilöitä. Ilahtineena pistin merkille, ettei edesmennyttä oululaiskirjailija Jorma Kurvista jätetä huomiotta: taparikollinen Keklu-Ape tykkää lukemisesta, erityisesti Viisikosta ja Susikoira Roista


Viimeksi mainittu täyttää muuten parin vuoden päästä 40 vuotta. Myös Mamban kaunottarista moni on saavuttanut jo tämän iän, mutta heidän viehätysvoimansa ei ole siitä millään tavalla kärsinyt.



Toisaalla:
Paulowin Musta mamba iskee todellisista tapahtumista | Yle
Kovaa peliä Oulun koulussa | Forum24.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin