Siirry pääsisältöön

Sanni Purhonen: Ihmiskoirat


Daimon 2014
46 sivua


Sanni Purhosen (s. 1983) runoissa tasapainoillaan kapealla alustalla. Elämä on niissä kuin vähän tärähtänyt valokuva, sijoiltaan nyrjähtänyt ja helposti särkyvä. Pienet hetket rinnastuvat lakoniseen, aavistuksen dystooppiseen tunnelmaan. Lopun aikoja tässä elellään, mutta ironisen ymmärryksen sävyttämänä: "Istuminen tappaa / nukkuminen pitää hengissä vain väliaikaisesti".


Kokoelma on jaettu neljään osaan: Haavoittunut talvi, Maailmanpyörä, Leninin patsas ja Ihmiskoirat. Haavoittuneen talven kuvat ovat groteskeja ja paikoin vähän kuluneitakin. Leninin patsaassa vuosi taittuu kaikkialle valonsa tunkevaan kevääseen ja Ihmiskoirissa päivä painuu iltaan, joka "on täynnä omituista naurua / ihmiskoirat nilkuttavat katulamppujen alla. Tulee mieleen Kauko Röyhkän biisi Helvetti, jossa rampa klenkkaa pitkin hiekkatietä ja höpisee itsekseen.


Harmittavan usein runojen asetelma ja kertojan havainnot jäävät nupulleen. Tulee olo, että tästä tai tuosta olisi voinut kertoa enemmänkin. Mitä tapahtui kätensä irrottaneelle miehelle? Ihmiset ovat yhtäältä kasvotonta massaa, toisaalta puoliksi eläimiä. Koirat ja kissat elävät kahlittuina, mutta villielämillä on vielä vapautensa:

naakka kävelee tienlaitaa
itsevarmemmin kuin kukaan
pihalla hevosen kokoinen rusakko

yö ryömii ylle

parvekkeenovi jää auki
elokuun tulla

Sanni Purhonen on vantaalainen runoilija, toimittaja, kustannustoimittaja ja kriitikko. Ihmiskoirat on hänen toinen teoksensa. Hänen tuotantoonsa voi tutustua myös Haittaako jos kysyn? -videoteoksen välityksellä. Sen on ohjannut Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen.



Toisaalla:
Turun Sanomat
Nyt.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin