Otava 2011
159 sivua
159 sivua
Finlandia-ehdokkaista ja ylipäätään tämän syksyn kirjoista yksi ylitse muiden on Kristina Carlsonin William N. Päiväkirja.
18.11.1897 Kirjaan omaelämäkertaani varten: Synnyin Oulussa vuonna 1822. Vanhempani olivat John Anders N. ja äitini Margareta Magdalena F. Isäni oli kauppias, joka myöhemmin menetti omaisuutensa, ja lapsia oli yhdeksän.
Ketäpä kiinnostaa 1800-luvulla elänyt jäkälätutkija, jonka elämä heitti Oulusta Pariisiin? Onneksi Kristina Carlsonia kiinnosti, ja sitä myöten myös minua. William Nylander on oikeastikin elänyt kasvitieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen kasvitieteen professori. Nylanderin päiväkirjaa tai muistelmia ei ole olemassa.
Jo ikääntynyt kasvitieteilijä on kuvattu Carlsonin päiväkirjan muotoon kirjoitetussa romaanissa katkeroituneena, epäluuloisena, erakoituneena ja saitana ukonkäppänänä, joka myöntää itsekin, että hänen sielunsa muistuttaa kuivattua rusinaa. ”Minä olen ikävä ihminen.”
Mitä tieteellisiin saavutuksiin tulee, William N. kokee tulleensa väärinymmärretyksi ja syrjityksi. Tosin hänen ihmisnäkemyksensä on kyllä läpeensä negatiivinen, se ei rajoitu pelkästään akateemiseen yhteisöön: ”-- ja minä ihmettelin, mikä merkillinen tarve ihmisillä ja etenkin naisilla on ulostaa suunsa kautta julkisella paikalla.”
Jo ikääntynyt kasvitieteilijä on kuvattu Carlsonin päiväkirjan muotoon kirjoitetussa romaanissa katkeroituneena, epäluuloisena, erakoituneena ja saitana ukonkäppänänä, joka myöntää itsekin, että hänen sielunsa muistuttaa kuivattua rusinaa. ”Minä olen ikävä ihminen.”
Mitä tieteellisiin saavutuksiin tulee, William N. kokee tulleensa väärinymmärretyksi ja syrjityksi. Tosin hänen ihmisnäkemyksensä on kyllä läpeensä negatiivinen, se ei rajoitu pelkästään akateemiseen yhteisöön: ”-- ja minä ihmettelin, mikä merkillinen tarve ihmisillä ja etenkin naisilla on ulostaa suunsa kautta julkisella paikalla.”
Carlson kuvaa Nylanderia arkisten puuhien ja havaintojen kautta: syömiset ja juomiset, kävelyretket ja kadonneen villasukan etsintä kirjataan tarkasti ylös tieteellisten saavutusten ja edesottamusten lomassa. Perin kuivakoista aineksista rakentuu onneksi kaunokirjallisesti elävä ja kiinnostava hahmo. William N on kaikessa vastenmielisyydessäänkin hurmaava, erottamaton osa taidokkaista detaljeista rakennettua 1800-luvun lopun Pariisia.
Annan William N. Päiväkirjalle täydet viisi tähteä. Kirjabloggaajista ainakin Lumiomenan Katja ja Juuri tällaista -blogin Ilse ovat lukeneet William N.:n.
Kommentit
Lähetä kommentti