maanantai 22. lokakuuta 2012

Riikka Pulkkinen: Vieras

Otava 2012
299 sivua

Riikka Pulkkisen (s. 1980) kolmatta romaania on hehkuteltu kirjablogeissa ja arvosteluissa, enkä ole hämmästynyt, jos se löytää tiensä Finlandia-ehdokkaaksi.

Minulla oli salaisuuteni. Asiat, joiden en olisi toivonut tulevan päivänvaloon. Saatoin nähdä, miten ne sähisisivät, innostuisivat ja haukkoisivat henkeään, kun pohjoisen pikkupitäjän jourueukot antaisivat vanhassa Esson baarissa lausuntoja siitä, mitä tapahtui, kun olin neljätoista. Pastorin pimeä puoli paljastuisi, Pako-papin menneisyys.
Romaanin minäkertojana toimiva Maria kantaa salaisuutta. Hän on pettynyt uskoonsa ja ihmisiin, rakkauskin tuntuu arkiselta. Mitä hänen menneisyydessään on tapahtunut? Mitä hän yrittää paeta, minkä hän haluaa unohtaa?

Maria matkustaa ex tempore New Yorkiin ottamaan etäisyyttä elämäänsä ja parisuhteeseensa. Alkaa uusi, tanssin ja ruumiillisuuden aika, joka ilmenee myös romaanin kielellisellä tasolla kokeilevasti ja onomatopoeettisesti. Takaumissa palataan Marian lapsuuden Ouluun ja toisenlaiseen ruumiillisuuden koetteluun: anoreksiaan. Maria etsii tietä henkisyyteen kieltämällä fyysisen olemuksensa ja sen tarpeet.


Riikka Pulkkisen henkilöhahmot ovat miltei poikkeuksetta älykkäitä ja pohdiskelevia, joskus jopa epäuskottavuuteen saakka syvällisiä. Todellisen elämän arki koostuu kovin toisenlaisista ihmisistä. 

Niin ikään mietin Vieraan aiheiden ja teemojen runsautta: muukalaisuus, jumalsuhde, anoreksia, vanhemmuus, parisuhde – muutamia mainitakseni. Vaikka osan rönsyistä olisikin voinut leikata pois, pysyy kokonaisuus onneksi hallittuna ja tarkoituksenmukaisena. Tarina kulkee eteenpäin varmalla otteella, loogisesti ja kirkkaasti.

Muualla:
Hesarin arvostelu

8 kommenttia:

  1. Rönsyjä tässä tosiaankin on, mutta Pulkkinen kirjoittaa niin hienosti, että Vieras on kokonaisuudessaan onnistunut.

    Vahva romaani, josta pidin enemmän kuin etukäteen osasin edes arvata. Tiesin kyllä pitäväni kirjasta, mutta pidin vielä enemmän. :)

    VastaaPoista
  2. Mulla tuli sama tunne: pidin Vieraasta enemmän kuin oletin pitäväni. Pulkkinen on aidosti omaääninen ja tuore.

    VastaaPoista
  3. Ja Lukukausi täytti tänään tasan vuoden ja Vieras on 50. postaus. Rajapyykkejä nekin! :)

    VastaaPoista
  4. Olen juuri aloittelemassa Vierasta ja olen todella vaikuttunut jo muutaman kappaleen perusteella. Teemoja on ilmeisesti paljon, mutta kaikki ne ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia. Pulkkisella on onneksi taito nivoa runsaatkin aiheet yhteen.

    Onnea hienolle yksivuotiaalle blogillesi! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos lyhyestä ja ytimekkäästä arviosta, herätti nyt viimeistään mielenkiinnon kirjaa kohtaan! Pidän kovasti kirjan kannestakin, houkuttaa lukemaan.

    Onnittelut yksivuotiaalle! :)

    VastaaPoista
  6. Kaikki eivät ihastu Riikka Pulkkisen tyyliin tai henkilöhahmojen syvällisyyteen. Onpa häntä verrattu - mun mielestä aika yllättävästi - Virpi Hämeen-Anttilaankin.

    VastaaPoista
  7. Ihana teksti, Jaana! Nyt nimittäin kiinnostuin Pulkkisen uusimmasta toden teolla, vaikka toki sitä olen odottanutkin. En vain nyt tiedä, milloin ehdin sen kimppuun...

    Loistava sitaattivalinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vähän aikaa, niin paljon luettavaa! Laskin tässä päivänä muutamana, että mulla on tällä hetkellä kesken liki 30 kirjaa...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...