tiistai 25. joulukuuta 2012

Petri Karra: Pakenevat unet


Gummerus 2012
286 sivua

– Mä haluaisin koiran.
– Siitä on niin paljon vaivaa. Ja sitä paitsi meillä on jo äiti.
Nadja ei ymmärrä veljensä huulta.
– Ei äiti oo koira.
– No ei oo, mut aika paljon hoidettavaa siinäkin on.
– Niin, mut koira olis varmaan paljon helpompi hoitaa. Ja koirat tottelee. Ne on kilttejä.
14-vuotias Nasta asuu narkkariäitinsä ja siskonsa kanssa itähelsinkiläisessä lähiössä. Koska äiti ei pysty huolehtimaan edes itsestään, jää vastuu kodista ja 6-vuotiaasta Nadjasta Nastan kontolle. Nasta käy kaupassa, tekee ruokaa, siivoaa, tuudittaa siskonsa uneen, lohduttaa ja hoitaa. 

Nastan ja Nadjan elämää seurataan vuorotellen Nastan ja tämän äidin, ajoittain myös naapurissa asuvan poliisi-Tuijan näkökulmista. Välillä kerronta siirtyy myös Nastan piirtämään mangasarjakuvaan, jonka pääosassa on Nastan alter ego Nahuk. Nahuk elää Pahan Valveen riivaamassa vuoristokylässä, jonka asukkaiden unet on varastettu ja valvominen johtaa varmaan kuolemaan. Nastan sarjakuva kasvaa romaanin edetessä sen rinnakkaiskertomukseksi.

Elämässä pitää olla jotain odotettavaa. Mielellään hyvää. Toiseksi mielellään pahaa. Sillä pahinta on se, ettei odota mitään. Silloin on käytännössä kutsunut kuoleman kylään, eikä kuolema kuulu niihin, jotka jättävät vastaamatta kutsuun.
Petri Karran (s. 1969) kolmannen romaanin aihe ja asetelma on sama kuin Markus Nummen Karkkipäivässä (2010) tai Mari Mörön Kiltin yön lahjoissa (1998). Kuinka paljon laiminlyödyt lapset kestävät? Milloin ja miten heidän elämäänsä tulisi puuttua?

Pakenevat unet kuvaa Nastan ja Nadjan elämää visuaalisesti ja väistämättäkin tunteisiin vedoten. Jostain syystä – en oikein tiedä mistä – se jää kuitenkin hivenen ulkokohtaiseksi, kuin retkeksi alemman yhteiskuntaluokan elämään. Nastan näkökulma tuo tarinaan kuitenkin läsnäolon tuntua ja särmää. Ollaan lähellä perustarpeita: ruokaa, unta, välittämistä.


Petri Kotwican ohjaama, Pakeneviin uniin pohjautuva elokuva tulee ensi-iltaan syksyllä 2013.



Muualla:

Hesarin arvostelu
Kaiken voi lukea!
Rakkaudesta kirjoihin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...