Siirry pääsisältöön

Tiina Laitila Kälvemark: Kadonnut ranta



Jos hän olisi kotona Beirutissa. Jos hän tietäisi kuka on ja mihin kuuluu. Jos hän menisi aamulla töihin, ja tulisi illalla kotiin, ja tuntisi hajut ja maut ja tuulen suunnan.
Tiina Laitila Kälvemarkin (s. 1970) esikoisnovellikokoelman ihmiset ovat irti juuriltaan tai elämiensä risteystilanteissa: jäädäkö vai lähteä. Mennyt elää muistoissa ja nykyhetki tuntuu vain siirtymältä kohti uutta elämää. Maahanmuuttaja-Lech siivoa hienostokoteja. Rashid pitää pitseriaa. He ovat osa ruotsalaista yhteiskuntaa, mutta silti ulkopuolisia. 40 vuotta sitten Ruotsiin Maraboulle töihin muuttanut Pentti on niin ikään sisimmältään suomalainen. ”Kumpaa laitetaan, vaalukorvia vai oikiaa makkaraa.”
 

Tove Janssonilta lainattu alkusitaatti kiteyttää hyvin novellien tunnelman: ”On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi.”

Osassa tarinoista on samoja henkilöhahmoja: Pentti, Annikki, Miia ja Emma. Omaperäisin novelleista on kuitenkin palkittu Jänis, jossa nainen etsii pakonomaisesti mökillä näkemäänsä jänistä. Sisäinen ahdistus tuodaan esiin hienovireisesti ja äärimmäisen tarkkanäköisesti. Samalla novelli onnistuu havainnollistamaan paljon menettäneen ihmisen tuskan miltei lohdullisesti: mielikin voi särkyä. Kukaan ei kestä mitä tahansa.


Kadonneen rannan ihmiset ovat eläviä ja heissä on luonnetta ja särmää. Mieleeni nousivat Jhumpa Lahirin tai Sana Krasikovin kertomukset. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tiina Laitila Kälvemarkin seuraavaa kaunokirjallista ulostuloa.

Muualla:

Järjellä ja tunteella
Kulttuuri kukoistaa
Kirjavinkit

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin