Siirry pääsisältöön

Ari Paulow: Väärä nainen


Johnny Kniga 2013
436 sivua

Jesse Hackman Oulun kaupungista. Yksityisetsivä-kapakoitsija Jumalan armosta. Kasarmintie 10. Poliisin vanha tuttu.
Ari Paulow tekee paluun dekkarigenreen neljän vuoden tauon jälkeen. Hänen edellinen romaaninsa, nuorille suunnattu Surmankarin vangit (2012) antoi tosin topografisen vihjeen tulevasta: Väärässä naisessakin tapahtumat sijoittuvat osin Surmankarin saarelle.

Siinä missä Harri Nykäsen Raid-kirjoissa kuvataan Helsingin alamaailmaa tai Reijo Mäen Vareksen jäljissä Turkua, pääsee Jesse Hackmanin mukana tutustumaan urbaanin Oulun maisemiin:

Autoja valui jonossa ja musiikki jytisi Karaokebaarin ovesta. Viihteellä olevien seurueiden nauru ja kovaääninen puheensorina kaikuivat katua molemmilta puolilta reunustavien talojen seinistä ja pihoille johtavien porttikongien kuiluista. Joku heitti vettä Enin grillin kulmalla Mäkelininkadun risteyksen toisella puolella. Kolmen nuoren kurdimiehen joukko piiritti kahta alaikäistä pissistä Leatherheavenin-liikkeen kulmilla. Wattihuusin vanhan koulurakennuksen edustalla otettiin jo senkkaa nenästä.
Pohjoinen Suomi onkin dekkarimiljöönä harvemmin käytetty, jos kohta esimerkiksi Kati Hiekkapellon lupaava esikoinen Kolibri (2013) sijoittuu Oulun seutuville, vaikka sitä ei kirjassa suoraan sanotakaan.

Väärä nainen rakentaa perustansa samoille kantimille kuin kuusi aiempaa Jesse Hackman-romaania. On toimintaa, jännitystä, huumoriakin. Tapahtumat käynnistyvät viime presidentinvaalien ehdokkaiden sieppauksesta, mutta taustalla vaikuttavat kansainvälisemmät kuviot. Siepattujen joukkoon joutuu vahingossa myös Hackmanin kihlattu Tuulia Kinnas ja sitähän ei oman käden oikeuteensa turvautuva lupakyttä hyvällä katso. 


Ote säilyy kautta tarinan perin suoraviivaisena: hyvikset on hyviksiä ja pahikset pahiksia ulkomuotoaan myöten. Naiset ovat kauniita, miehet perisuomalaiseen tapaan joltisenkin kirveellä veistettyjä. Henkilöhahmojensa suulla kirjailija ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanpoliittisiin asioihin. 


Jesse Hackmanin näkökulman on korvannut Väärässä naisessa vuorotteleva kerronta, mikä on varsin toimiva ratkaisu etenkin kun tarina etenee kirjan alkupuolella paikka paikoin verkkaisesti. Onneksi tahti tiivistyy ja tapahtumien tornado kantaa lukijansa loppuun saakka. Jesse Hackmanin ystäville Paulowin uutukainen tarjoaa taatusti viihdyttävän lukuhetken.


Toisaalla:
Jesse Hackman tekee paluun | Forum24.fi
Kirjailija Ari Paulow palaa mukavuusalueelle | Kaleva.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin