Otava 2014
298 sivua
Unkarilainen au pair ajaa talvisella tiellä vanhuksen päälle. Tapauksen saa selviteltäväkseen Anna Fekete, Hiekkapellon esikoisromaanista tuttu poliisi, joka on taustaltaan jugoslavian unkarilainen. Tuttu on niin ikään Annan työpari, sovinistisika-Esko. Hän selvittelee tällä kertaa moottoripyöräjengien mittelöitä henkensä kaupalla.
Pohjoisen viiman ja koleuden otteessa sinnittelee myös Sammy, käännytyspäätöstään pakoileva narkkari, joka yrittää kuitenkin säilyttää itsekunnioituksestaan edes rippeet. Sammyssa kiteytyy selvimmin romaanin teema, ihmisen suojattomuus välinpitämättömyyttä ja ääriaatteita vastaan. Tämä mielen- ja sieluntila myllertää Annankin sisimmässä: onko hänelläkään kohta mitään tai ketään johon kiinnittyä, jonka varaan rakentaa itsensä?
Suojattomien jännitys on hetkissä ja tunnelmissa. Väkivaltaa on niukalti, mutta silti tarina rullaa niin vetävästi, että oli pakko lukea kirja miltei yhteen pötköön.
Henkilöhahmoista miltei mielenkiintoisimmaksi nousee yllättäen Esko. Hetkittäin – uskokaa tai älkää – jopa pidin hänestä. Hiekkapelto rakentaa henkilöhahmonsa kiehtovan ristiriitaisiksi ja rikkinäisiksi, kuin oikeiksi ihmisiksi elävässä elämässä.
Jokin jäi myös kaihertamaan. Kuinka Sammyn käy? Entä Annan veljen? Gabriella, yliajosta epäilty au pair, jäi jotenkin vaillinaiseksi. Salasiko hän sittenkin jotain? Toivottavasti Anna Fekete -sarja saa vielä jatkoa, sillä Hiekkapelto on lunastanut paikkansa dekkaristiemme kärkikaartissa.
Toisaalla:
Lukutoukan kulttuuriblogi
Kirjavalas
YLE Lappi: Kirjakammi
Kommentit
Lähetä kommentti