sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni


WSOY 2013
180  sivua


Tuula-Liina Varis on yksi suosikkikirjailijoistani, eikä hän petä tälläkään kertaa. Päinvastoin, Että tuntisin eläväni jopa ylitti odotukseni.


Kokoelman henkilöhahmot ovat kaikki samaa sukupiiriä. Näkökulmat ja aika vain vaihtelevat. Kirjan aloittaa tarina Esteristä ja hänen lyhyeksi jäävästä avioliitostaan 1920-luvun Suomessa. Ester on nuori, vasta kotoaan muuttanut ja Hannes hänen ensirakkautensa. Rakkaus kantaa Esteriä halki vuosikymmenten, vaikka Hannes kuolee nuorena syöpään.

Seuraava novelli kertoo niin ikään kaiken kestävästä ja kärsivästä rakkaudesta. Sylvia paapoo heittiömiestään, joka on välillä väkivaltainenkin. Kaikki miehen oikut ja oharit hän selittää itselleen ja muille parhain päin. Sota kelpaa selitykseksi sellaiseenkin, jota se ei ole varsinaisesti aiheuttanut.


Tuula-Liina Varis tavoittaa jotain perimmäistä pienin vihjauksin. Mitään ei kerrota suoraan. Vaikka kaikki kahdeksan novellia kertovat rakkaudesta, ei sitä ole millään muotoa romantisoitu. Rakastaminen on aina vaikeaa, miltei sietokyvyn rajoilla. Näkökulma on arkinen: Tehdään sianpääsylttyä, paistetaan lettuja, laitatutetaan tekohampaat, kuunnellaan runonlausuntaa. Sellaistahan elämä on ollut. 


Kerronta soljuu varmalla otteella ulkopuolisesta kuvailusta puhekielisiin dialogeihin ja sisäisiin monologeihin. Ajallisesti kuljetaan läpi sotien, jälleenrakentamisen ja puutteen ankaruuden. Aineellinen hyvä lisääntyy, mutta ihmisen perustarpeet pysyvät samoina. Rakastetuksi tulemistakin tärkeämmäksi novelleissa nostetaan tunne siitä, että on joku, jota rakastaa.

Se alkoi heti, se rakkaus. Ei hän sitä silloin tajunnut, mutta myöhemmin tajusi, että milloin se alkoi, heti, ensimmäisestä silmäyksestä, siinä onnettomassa kaupassa, kaiken roskan keskellä. Niin hän sanoi usein Hanneksellekin, Jaa, sanoi Hannes, kyllä mun piti silmätä toisenkin kerran, olit niin surkeena siinä. Mutta kun mä oikein paremmin katoin, niin kyllähän sinä olit aika mukavan näkönen, nenä punaisena ja silmät turvoksissa, ryystit räkää ja niiskutit.

Toisaalla:
P. S. Rakastan kirjoja
Kirjainten virrassa
Täällä toisen tähden alla
Aamun kirja

1 kommentti:

  1. Minuunkin tämä Variksen kirja vaikutti vahvasti. Mielestäni Että tuntisin eläväni kuuluu viime vuonna ilmestyneiden kirjojen parhaimmistoon. Variksen novellit kytkeytyvät arkeen, mutta arkisia ne eivät missään nimessä ole. Kerronta on maanläheistä ja samalla hienovaraista.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...