torstai 1. toukokuuta 2014

Jukka-Pekka Palviainen: Perjantai on hyvä päivä lähteä


Karisto 2014
158 sivua

Luen nuortenkirjallisuutta hyvin satunnaisesti, muutaman kirjan vuodessa. Pidän rajausta aikuisten ja nuorten kirjallisuuteen ylipäätään hieman keinotekoisena, ja harmillisesti moni todella hyvä kirja ei löydä laajempaa lukijakuntaa juuri sen vuoksi, että on tullut "karsinoiduksi" nuortenkirjaksi.


Jukka-Pekka Palviaisen Perjantai on hyvä päivä lähteä kulkeutui mukaani kirjaston uutuushyllyltä. Se houkutteli kansikuvallaan ja nimellään: Miksi juuri perjantai on hyvä päivä lähteä? Minne perjantaina lähdetään?


Kirjan päähenkilönä on yläasteikäinen Lotta, joka päättää lähteä etsimään rikollisjengiä pakenevaa isäänsä. Matkaseurakseen hän saa puistossa tapaamansa pojan. 


Hän sulkee koneen, nostaa repun selkäänsä ja astuu ovesta pihalle. Ulkona tihuuttaa vettä. Lotta ajattelee, että tästä se alkaa: minun ikioma elämäni.

Kaksikko matkaa pitkin poikin eteläistä ja läntistä Suomea. Lähtöpaikkana on Rauma ja sinne he myös lopulta päätyvät. Matkan aikana he tutustuvat paitsi toisiinsa, niin myös aika monenlaisiin ihmisiin, mikä pitää osaltaan kerronnan virettä yllä. Esimerkiksi Sastamalassa he viettävät tuokion Kalevin ja Joren, kahden pultsarin kanssa.


      Kaiken kruunaa Kalevin taskustaan kaivama tuikkukynttilä, jonka hän on asettanut heidän piirinsä keskelle. Se on kakluunissa hehkuvan hiilloksen lisäksi heidän ainoa valonlähteensä.

Matkasta tulee lopulta paljon enemmän kuin pelkkä isänetsintäreissu. Se on nuorille irtiotto ja askel aikuisuuteen. He myös löytävät toisistaan jotain samaa mitä on heidän omassa sisimmässään. Romaanin tunnelma on myötäelävä, eikä siinä sorruta missään vaiheessa selittelemään tapahtumien syitä tai seurauksia. 


Sastamalassa asuva Jukka-Pekka Palviainen (s. 1967) on kirjoittanut sekä aikuisille että nuorille. Vuonna 2012 hän sai Topelius-palkinnon nuortenromaanista Joku vieraileva tähti.



Toisaalla:
Lukutoukan kulttuuriblogi
Keskisuomalainen
Aamusta yöhön...


2 kommenttia:

  1. Nimi houkutti myös vierailulle blogiisi. Kirja ei ole tuttu, ei myöskään kirjailija, mutta tällainen ehkä, hm, perinteisehkö nuortenkirja olisi mukava lukea pitkästä aikaa. Ainakin kuulostaa lupaavalta ja sopivan leppoisalta.

    VastaaPoista
  2. Kirjan kansikuva on kyllä kerrassaan upea. Kertomasi perusteella itse teoskin vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...