Siirry pääsisältöön

Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni




WSOY 2014
246 sivua

Joni Skiftesvikin esikoisromaani Pystyyn haudattu (1984) oli aikoinaan niin vaikuttava lukukokemus, että olen palannut sen äärelle useammankin kerran. Sen martinniemeläismiljöö nousee vahvasti esille myös uusimmassa teoksessa, jossa kirjailija muistelee lapsuuttaan, vuosiaan toimittajana ja kirjailijanuransa alkuvaiheita. Tyyli on taattua Skiftesvikiä:  ei sanaakaan liikaa, ei hetkeäkään tyhjän pyörittelyä. Nopeat leikkaukset ajasta ja paikasta toiseen, menneisyyden ja nykypäivän luonteva vuorottelu, pitää vireen koko ajan yllä.


Romaanin kehystarina sijoittuu muutaman vuoden takaiseen kesään. Skiftesvik potee vakavia sydänongelmia ja hänen vaimonsa on samaan aikaan sydämensiirtoleikkauksessa. Kummankin selviäminen on epävarmaa. Tulevaisuus on ikään kuin katkolla ja ajatukset palaavat lapsuusvuosiin 1950- ja 60-lukujen Martinniemessä, Kurtinhaudalla, jonne on Oulusta noin kolmekymmentä kilometriä. Äiti teki raskasta työtä laivojen ahtaajana, eikä lapsuus ollut aineellisesti kovinkaan kaksinen. Skiftesvik pääsee kuitenkin oppikouluun ja hänen intohimoinen lukuharrastuksensakin hyväksytään.


Jo kirjailijan syntymään liittyy erikoinen sattumus: Skiftesvik kuulee, että paikkakunnan kätilö on kieltäytynyt auttamasta hänen äitiään synnytyksessä, koska lapsi on avioton ja sen ulkomaalainen isä ties missä maailman merillä.


Äiti makasi Kurtinhaudan pienen talon pienessä kamarissa minun tehdessä tuloani maailmaan. Mummo patisti Eiran hakemaan kätilön kylältä. Kätilö oli tunnetusti äksy, jopa ilkeä nainen. Vaikka Eira kuinka selitti hänelle, että Aila-sisar on viimeisillään ja lapsi on jo niin pitkällä tulossa, että syntyy hetkellä milä hyvänsä, kätilö ei lähtenyt lapsen päästöön.

Vasta poliisin uhatessa käräjillä kätilö taipuu auttamaan.

Lehtimiesvuosien värikkäimmät tapahtumat sijoittuvat sensaationhakuiseen Iltaset-lehteen, jota tehtiin Oulusta käsin. Niin ikään Skiftesvik palaa yhteistyöhön elokuvaohjaajien kanssa. Kulttimainetta nauttivan Katsastuksen (1988) ohjaajasta Matti Ijäksestä, ei ole pahaa sanaa sanottavana – päinvastoin, mutta Ystävät, toverit -elokuvan (1990) tehnyttä Rauni Mollbergia hän ei muistele hyvällä. Skiftesvikin kertomasta tulee väistämättä mieleen ohjaajan tyttären, Eira Mollbergin romaani Vakuuslapset (1999), jossa hän kertoo isänsä hyvin ristiriitaisesta persoonasta. 


Henkilökohtaisimmillaan ja koskettavimmillaan Skiftesvik on muistellessaan poikansa Kimin hukkumiseen liittyviä tapahtumia. Aiheen sanomattomasta vaikeudesta huolimatta kerronnassa on katharsiksen tuntu siinä määrin kun sitä nyt voi edes tällaisessa asiassa olla.



Toisaalla:
Koskettavasti kokemastaan | Forum24.fi
Pois työpöydältä: Joni Skiftesvik Kirjojen yössä
Kirjailijat Oulussa: Joni Skiftesvik

Kommentit

  1. Meinasin ostaa kirjan, mutta oli melkein 30 euroa. Ehkäpä minä löydän hänen kirjat kirjastosta. Siitä on ihan turhan pitkä aika, kun olen viimeksi lukenut S.:n kirjoja :)

    VastaaPoista
  2. Nyt olen lukenut ja hieno kirja tämä on, helmi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin