Siirry pääsisältöön

Charles Bukowski: Postitoimisto


Suomennos: Kristina Rikman
WSOY 1986, alkup. 1971
219 sivua 



En tiedä miten muille ihmisille käy. Minulla on lapsi elätettävänä, tarvitsin rahaa viinaan, vuokraan, kenkiin, paitoihin, sukkiin ja kaikkeen sellaiseen. Minä tarvitsin autoa siinä missä muutkin, ja ruokaa, kaikkea pientä välttämätöntä.
      Kuten naisia.
      Tai päivää kilparadalla.

Aina silloin tällöin minulla on tapana lukea jotain Charles Bukowskilta (1920-1993), johon ihastuin jo lukioiässä. Renttukirjallisuuden isä taitaa tyylinsä rehellisesti ja pettämättömästi, mitä ei voi olla arvostamatta.


Bukowski nousi maailmanmaineeseen esikoisteoksensa Postitoimiston ansiosta. Romaanin ilmestyessä kirjailija oli jo viisissäkymmenissä ja arvostettu runoilija. Bukowski sekoitetaan niin vahvasti alter egoonsa Henry Chinaskiin, että mielikuvat elävässä elämässä eläneestä kirjailijasta ja hänen luomastaan kaunokirjallisesta hahmosta tuppaavat menemään sekaisin.


Henry Chinaski on antisankarin stereotyyppi: nuhjuinen ja juopotteleva retku, joka pestautuu postin hanttihommiin vain rahoittaakseen kännäilyään ja raviharrastustaan. Naiset – nuo ihanan kuumottavat, mutta myös sekopäiset olennot – vaihtuvat, mutta työpaikka pysyy yksitoista vuotta samana. Kuva Yhdysvaltain postilaitoksesta on absurdin realistinen ja sävytetty värikkään elävillä henkilöhahmoilla. Romaanin kuvaama yksitoikkoisen töisevä arki ja typeryyttä hipovat hierarkiat sopinevat mille tahansa vähän suuremmalle työpaikalle. 


Parasta Bukowskissa on mielestäni hänen rosoisen laaja skaalansa sekä yksilöiden että yhteiskunnan ilmiöiden suhteen. Mikään sovinisti hän ei ole, sillä mies jää hänen kirjoissaan aina toiseksi naiselle, vaikka päällisin puolin vaikuttaisikin päinvastaiselta.


Bukowskin ystäville suosittelen myös Dan Fanten tai vaikkapa Augusten Burroughsin kirjoja. Niissä on samanlaista anarkiaa ja viistoa näkökulmaa kuin C. B.:lla. Ja Postitoimiston taustaa avaa David Stephen Calonnen toimittama Auringonvalo, tässä olen: haastatteluja & kohtaamisia 1963-1993 (Sammakko, 2011).



Toisaalla:
Lue, ihminen!
Kaiken voi lukea!

Kommentit

  1. Kiitokset lukuvinkeistä!

    Bukowskilta olen pari kirjaa lukenut. Varmaan hän itse loi itselleen tuollaista renttukirjailijan imitsiä. Youtubessa lienee vieläkin tallenne, jossa hän lukee runojaan yleisölle ja juo samalla viiniä ja tupakoi ketjussa sekä vähättelee yleisöään. Ajattelin joskus lukevani hänen nuoruudenkuvauksensa "Siinä sivussa", mutta sitä ei enää löydy Kuopion kirjastosta. Tosin näkyy löytyvän yhtä sun toista muuta. Tämä Postitoimisto pitäisi tietysti joskus lukea.

    VastaaPoista
  2. Olipa mukava lukea tekstisi Bukowskista. Minulla on oikeastaan vain epämääräisiä mielikuvia hänestä ja siksi lainasinkin jokin aika sitten valittujen runojen kokoelman 234 runoa. Tuntuu, että jokin osa runoudesta on täysin pimennossa, jos en Bukowskia lue. Aloitin lukemisen ja runot vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta olen välillä päätynyt lukemaan proosaa. Varmaankin palaan taas pian Bukowskin runojen pariin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaari Utrio: Vaskilintu

Kaari Utrio (s. 1942) on tehnyt merkittävän uran sekä kauno- että tietokirjailijana, ja vastikään ilmoittanut lopettavansa kirjojen kirjoittamisen. Arvostan häntä erityisesti naisen, lapsen ja perheen historian popularisoijana (esim. Eevan tyttäret , Kalevan tyttäret ja kuusiosainen Familia -sarjan, joka kertoo perheen historiasta Euroopassa). Eila Pennasen Pyhä Bir gitta (1954) on inspiroinut Utriota ryhtymään kirjailijaksi ja nimenomaan historiallisia romaaneja kirjoittavaksi kirjailijaksi. Ollessaan nuorena töissä kirjakaupassa, hän huomasi, että viihdyttävät ja jännittävät kirjat, joissa on päähenkilönä  sekä vankka historiallinen tausta, kiinnostavat lukijoita. Niitä kirjoja ostetaan.  Vaskilintu kuvaa viikinkiajan ja kristillisen ajan taitetta, 1000-luvun Eurooppaa. Päähenkilönä on suomalaisneito Terhen, joka on kaunis ja älykäs - tietenkin. Terhen syntyy hämäläiseen sumunnostattajien ja verenseisauttajien sukuun. Hän pitää kaulassaan pientä lintukorua, jossa on taik

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin