Urbaanin oululaisuuden kannalta vilkkaassa paikassa sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puistola. Iso- ja Pakkahuoneenkatujen risteyksen luoteiskulmassa oleva – tätä nykyä vaaleanpunainen – viisikerroksinen kivirakennus veikeine kulmineen, käänteineen, ikkunoineen ja kattomuotoineen herättää sukupolvesta toiseen ohikulkijan huomion, olipa ohikulkija sitten avojalakanen oululainen tai tullista tullut.
Nyt kun Oulun keskusta hakee Valkean rakentamisen myötä uutta ilmettään – ja luoja paratkoon, löytää sen toivottavasti joskus – on miltei lohdullista ajatella judeng-tyyliä henkivän Puistolan ajatonta eleganssia. Legendaarisen kulttuurihistorioitsijan Markus H. Korhosen historiakatsauksessa rakennustekniset seikat jäävät sivusosaan: painopiste on kulttuuri- ja sosiaalihistoriassa.
Keskieurooppalaista myöhäisjugendia edustavan Puistolan nykyinen väritys ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen ulkoseinäväri luokiteltiin 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa persikankeltaiseksi ja pilasteriosien väri kermanvaaleaksi. Olisikin mielenkiintoista nähdä arvorakennus vielä joskus tässä ensimmäisessä ulkoasussaan, jos kohta se onkin muutoin muuttunut ajan mukana. Enää ei tarvita polttopuuhissejä tai puuhelloja, melkein kaikki kakluunitkin on purettu. Talvisodan pommituksissa 1.1.1940 Puistolan lähes koko lounaiskulma romahti ja ulkoseinässä ammotti kahden kerroksen korkuinen aukko. Moni loukkaantui ja yksi asukas sai surmansa.
Korhonen käy eloisasti läpi talon historiaa, siinä sijainneiden liikehuoneistojen vaiheita ja sen asukkaiden elämää. Pukimo-Aitta, Leninkiliike Ellen Jääskeläinen, Kelloliike E. A. Lahti ja mm. Keräsen Kuvaamo palvelivat oululaisia vuosikymmenten ajan. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä merikapteenin leski Wilhelmiina Vuorivirta piti myymälää ja ompelimoa A-rapussa ja parhaimmillaan aktiivista seuraelämää viettäneellä leidillä oli palveluksessaan kahdeksan ompelijatarta.
Elokuvateatteri Urania toimi Puistolassa 1912-1929. Mykkäelokuvia esittäneen teatterin perusti viipurilaissyntyinen maanmittausinsinööri Birger Edward Bützow. Puistolan Grand Seigneur kamarineuvos Atte Kalajoki (1914-2004) sai ensi kosketuksensa eläviin kuviin Uraniassa, jonka kuvaprojektorin rauhoittava surina kantautui iltaisin yläkerroksiin saakka.
Puistolasta on ilmestynyt täydennetty painos vuonna 2012.
Studio Ilpo Okkonen 2002
95 sivua
Toisaalla:
Puistolan rakennushistoriaselvitys
Uuno Laukan kuvia Puistolasta
Kommentit
Lähetä kommentti