Alkuteos: Populärmusik från Vittula
Suomentanut Outi Menna
Like 2001
267 sivua
Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja.Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.
Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita myöten jytisyttävän rockin. Niila saa Amerikan serkuiltaan lahjaksi Beatlesin singlen Rock 'n' Roll Music:
Kaksoset olivat ostaneetkin jotain. He kaivoivat paperikassista single-levyn, jossa oli englantilainen hintalappu.
- Beatles, minä tavasin hitaasti. Roskn roll musis.Romaanin samanaikaisesti sisäpuolinen ja toisaalta etäännytetty näkökulma tuo mieleen Kauko Röyhkän Miss Farkku-Suomen, jossa siinäkin ponnistetaan aikuisuuteen musiikin tukemana.
Matin masoniittilevystä sahaama leikkikitara vaihtuu oikeaan ja pojat perustavat bändin uuden musiikinopettajansa kannustamana. Skoonen murretta vahvasti puhuva, työtapaturmassa sormensa menettänyt Greger on yksi romaanin persoonallisimmista ja sympaattisimmista hahmoista. Hän löytää Matin ja Niilan piilevät kyvyt ja vahvistaa heidän itseluottamustaan.
Vittulajängän henkilöhahmot eivät tosin muutoinkaan ole samasta puusta veistettyjä. On uskovaisia, ronskeja eukkoja, kommunisteja, väkivahvoja maajusseja ja yksi Lapin tarinaperinteen mukainen noita. Heitä kaikkia yhdistää Tornionlaakson kulttuuri ja juuret tai ”miksi hitoksi sitä nyt kutsuttiinkaan”.
Myös Vittulajänkä on itsessään yksi kirjan päähenkilöistä. Se ammentaa voimansa maagisen realistisesta tarinoinnista, jossa mikä tahansa sattumus saattaa saada ylimaalliset mittasuhteet. Hääjuhlista sukeutuu voimain mittelö ja isoisän syntymäpäivistä banaalit juopottelukisat. Totutut asetelmat nyrjähtävät hetkeksi raiteiltaan, jolloin itsestäänselvyydet kyseenalaistuvat ja mahdottomasta tulee mahdollista.
Romaanin tunnelmassa on hilpeyden ohella myös vahvasti lämpöä ja huumoria, loppupuolella ripaus haikeuttakin.
Muualla:
Elokuvan traileri
Ihastuin tähän kovasti, ajankuvaan ja henkilöhahmoihin ja tuohon vähän maagis-realistiseen kerrontaan. Olen lukenut kirjan pariin otteeseen ja nähnyt myös teatteriesityksenä Oulussa.
VastaaPoistaKirja on todellakin aivan mainio, ansaitsi kyllä saamansa August-palkinnon. Elokuvakin on katsomisen arvoinen. Oulun teatteriesitys jäi multa harmillisesti näkemättä.
PoistaAivan mahtava kirja. Nih.
VastaaPoista"Romaanin tunnelmassa on hilpeyden ohella myös vahvasti lämpöä ja huumoria, loppupuolella ripaus haikeuttakin." Kylläpä tiivistit osuvasti kirjan tunnelmat :) Olen lukenut tämän AEB (aikaan ennen blogia) ja nähnyt elokuvankin, ei noussut suosikikseni mutta jotain haikeaa, hauskaa ja todentuntua siinä oli!
VastaaPoista