Siirry pääsisältöön

Peter von Bagh: Muisteja


Helsinkiä on kuvattu yllin kyllin, pohjoinen Oulu on taas on saanut olla vain muutaman elokuvan näyttämönä. Tuoreimmasta päästä lienee Kauko Röyhkän romaaniin perustuva Miss Farkku-Suomi, joka sijoittuu 1970-luvun nuorten Ouluun.

Peter von Baghin dokumenttielokuvassa Muisteja luodaan visuaalinen mielikuva 1950-luvun Oulusta, von Baghin lapsuuden ja nuoruuden valkeasta kaupungista. Aikamatka rakennetaan hyödyntäen arkistomateriaalia: vanhoja (ja suorastaan hypnoottisen ihastuttavia) kaitafilmejä, valokuvia sekä maalauksia ja muita taideteoksia.
 
Mielenmaisemaa rakennetaan myös kirjallisuuden keinoin. Etenkin Matti Hällin tuotannosta lainatut sitaatit nousevat esiin, ja myös Eeli Aallon kuulaat maalaukset sopivat hyvin nostalgiahenkisen, jos kohtakaan ei aina myötäkarvaan silittävän elokuvan tunnelmaan. Von Bagh ei rakenna Oulusta staattista pienoismallia, vaan seuraa muutosta idyllisestä puukaupungista teknologia-aikaan, joka näyttäytyy kasvun ja vaurauden kautena, mutta paikoin myös puistattavan hengettömänä ja sieluttomana.

Materiaalia elokuvaan on saatu paitsi Oulun museoista, kirjastosta ja arkistoista, niin myös yksityishenkilöiltä. Juuri perhealbumeiden ja amatöörikuvaajien otoksista syntyykin  henkilökohtainen ja autenttinen tuntuma aikaan ja paikkaan, joka on yhtä aikaa kaikille sama ja toisaalta aina erilainen ja erityinen.

Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa. Suosittelen elokuvaa kaikille Oulusta ja muistojen merkityksestä kiinnostuneille.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Mai Laakso16. huhtikuuta 2013 klo 9.54

    Kiitos. Tämä kiinnostaa kovasti. Kotikaupungin historia lämmittää ihan mieltä. En tiennytkään von Baghin Oulu-yhteyksistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai Laakso16. huhtikuuta 2013 klo 12.19

      Muistin just, että Pojat on filmattu Oulussa. Raksilassa.

      Poista
  2. Jaana Märsynaho16. huhtikuuta 2013 klo 13.23

    Peter von Bagh asui Oulussa lapsena ja nuorena 1948 - 1961. Hänen isänsä Konrad von Bagh oli Oulun piirimielisairaalan ylilääkäri.

    Tässä elokuvan teaseri: http://vimeo.com/61331334

    VastaaPoista
  3. Anonyymi17. huhtikuuta 2013 klo 10.57

    Milloin Muisteja näytetään? En löydä mistään esitysaikatauluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi17. huhtikuuta 2013 klo 10.59

      Löysin jo itse vastauksen. Sehän löytyy tältä sivulta: "Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa."

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Kuuntelin tätä vuonna 1974 ilmestynyttä romaania osittain äänikirjana ja kuuntelemisesta teki erittäin miellyttävän kokemuksen se, että kirjan lukee näyttelijä Liisamaija Laaksonen , jonka ääni sopii Joenpellon henkilöiden puheenparteen ja kerrontaan erinomaisesti. Nykyään ehkä vähän unohdettu Eeva Joenpelto teki aikanaan mittavan uran kirjailijana. Hänen esikoisromaaninsa Seitsemän päivää ilmestyi vuonna 1946 ja viimeinen teos Uskomattomia uhrauksia vuonna 2000. Neliosainen Lohja -sarjakin oli sekä myynti- että arvostelumenestys. Lohja-sarjaa voisikin pitää vaikkapa Sirpa Kähkösen Kuopio -sarjan edeltäjänä, vaikka tietenkin nämä sarjat edustavat kumpainenkin omaa tyyliään ja aikaansa.   Vetää kaikista ovista alkaa keväästä 1919, jolloin kansalaissota oli vielä monella tavalla läsnä. Kerronnan keskiössä oleva Oskari Hänninen on maataloustarvikekauppias, ja hänen vaimonsa Salme koettaa kuluttaa aikaansa kotirouvana, vaikka kotona ei ole oikein muuta tekemistä kuin virkka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...
2 kommenttia
Lue lisää

Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni

WSOY 2013 180  sivua Tuula-Liina Varis on yksi suosikkikirjailijoistani, eikä hän petä tälläkään kertaa. Päinvastoin, Että tuntisin eläväni jopa ylitti odotukseni. Kokoelman henkilöhahmot ovat kaikki samaa sukupiiriä. Näkökulmat ja aika vain vaihtelevat. Kirjan aloittaa tarina Esteristä ja hänen lyhyeksi jäävästä avioliitostaan 1920-luvun Suomessa. Ester on nuori, vasta kotoaan muuttanut ja Hannes hänen ensirakkautensa. Rakkaus kantaa Esteriä halki vuosikymmenten, vaikka Hannes kuolee nuorena syöpään. Seuraava novelli kertoo niin ikään kaiken kestävästä ja kärsivästä rakkaudesta. Sylvia paapoo heittiömiestään, joka on välillä väkivaltainenkin. Kaikki miehen oikut ja oharit hän selittää itselleen ja muille parhain päin. Sota kelpaa selitykseksi sellaiseenkin, jota se ei ole varsinaisesti aiheuttanut. Tuula-Liina Varis tavoittaa jotain perimmäistä pienin vihjauksin. Mitään ei kerrota suoraan. Vaikka kaikki kahdeksan novellia kertovat rakkaudesta, ei sitä ole millään muotoa r...
1 kommentti
Lue lisää