Siirry pääsisältöön

Peter von Bagh: Muisteja


Helsinkiä on kuvattu yllin kyllin, pohjoinen Oulu on taas on saanut olla vain muutaman elokuvan näyttämönä. Tuoreimmasta päästä lienee Kauko Röyhkän romaaniin perustuva Miss Farkku-Suomi, joka sijoittuu 1970-luvun nuorten Ouluun.

Peter von Baghin dokumenttielokuvassa Muisteja luodaan visuaalinen mielikuva 1950-luvun Oulusta, von Baghin lapsuuden ja nuoruuden valkeasta kaupungista. Aikamatka rakennetaan hyödyntäen arkistomateriaalia: vanhoja (ja suorastaan hypnoottisen ihastuttavia) kaitafilmejä, valokuvia sekä maalauksia ja muita taideteoksia.
 
Mielenmaisemaa rakennetaan myös kirjallisuuden keinoin. Etenkin Matti Hällin tuotannosta lainatut sitaatit nousevat esiin, ja myös Eeli Aallon kuulaat maalaukset sopivat hyvin nostalgiahenkisen, jos kohtakaan ei aina myötäkarvaan silittävän elokuvan tunnelmaan. Von Bagh ei rakenna Oulusta staattista pienoismallia, vaan seuraa muutosta idyllisestä puukaupungista teknologia-aikaan, joka näyttäytyy kasvun ja vaurauden kautena, mutta paikoin myös puistattavan hengettömänä ja sieluttomana.

Materiaalia elokuvaan on saatu paitsi Oulun museoista, kirjastosta ja arkistoista, niin myös yksityishenkilöiltä. Juuri perhealbumeiden ja amatöörikuvaajien otoksista syntyykin  henkilökohtainen ja autenttinen tuntuma aikaan ja paikkaan, joka on yhtä aikaa kaikille sama ja toisaalta aina erilainen ja erityinen.

Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa. Suosittelen elokuvaa kaikille Oulusta ja muistojen merkityksestä kiinnostuneille.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Mai Laakso16. huhtikuuta 2013 klo 9.54

    Kiitos. Tämä kiinnostaa kovasti. Kotikaupungin historia lämmittää ihan mieltä. En tiennytkään von Baghin Oulu-yhteyksistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai Laakso16. huhtikuuta 2013 klo 12.19

      Muistin just, että Pojat on filmattu Oulussa. Raksilassa.

      Poista
  2. Jaana Märsynaho16. huhtikuuta 2013 klo 13.23

    Peter von Bagh asui Oulussa lapsena ja nuorena 1948 - 1961. Hänen isänsä Konrad von Bagh oli Oulun piirimielisairaalan ylilääkäri.

    Tässä elokuvan teaseri: http://vimeo.com/61331334

    VastaaPoista
  3. Anonyymi17. huhtikuuta 2013 klo 10.57

    Milloin Muisteja näytetään? En löydä mistään esitysaikatauluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi17. huhtikuuta 2013 klo 10.59

      Löysin jo itse vastauksen. Sehän löytyy tältä sivulta: "Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa."

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaarina Niskala: Valkovuokkojen villat: Toppilansalmen huvilat ja puutarhat

Oulun tervaporvariajan vauraus näkyi kaupungissa monella tavalla. Toppilan sataman yhteyteen rakennettiin 1800-luvun lopulla hienoja huviloita, joista muutamat (tosin todellakin vain muutamat) ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Tunnetuin näistä säilyneistä on kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin vuonna 1859 rakennuttama, tyttärensä mukaan nimeämä Hannala . Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen ensimmäiset, Mallasjuomatehtaan rakennukset valmistuivat jo muutamaa vuotta aiemmin. Valkovuokkojen villat kuvaa oululaista huvilaelämää 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Huviloiden lisäksi kerrotaan niitä ympäröineiden suurten ja kauniiden puutarhojen historiasta – ja mikä kiinnostavinta – villojen asukkaista. Juuri heidän elämäntarinansa luovat mikrohistoriallisen näkymän entisaikojen huvilamiljööseen. Lähemmin tarkastellaan pariakymmentä huvilaa. Erakkoluonteiset [Ravanderin] veljekset, jotka olivat perineet komean mustan Lincoln-auton, matkustivat huvilalleen To...
2 kommenttia
Lue lisää

Teuvo Pakkala: Vaaralla

K. F. Kivekäs 1891 Pieniä eläjiä olivat.     Heillä oli oma talo ja se oli laitakaupungilla, niin kuin ne ovat pienten eläjäin talot. Asuinrakennus oli matala ja pieni. Tavallinen mies ylettyi kädellään räystääseen – – Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset, aivan kuin niitä olisi hienovärisellä sateenkaarella hangattu. Keskempänä kaupunkia olisi semmoinen talo ilman armoa tuomittu purettavaksi, vaan Vaaralle se vältti ja sai siellä olla. Vaa ralla: kuvia laitakaupungilta on Teuvo Pakkalan (1862 - 1925) kolmas romaani. Siinä eletään myöhempien teosten, Elsan (1894) ja lapsinovellien miljöössä: Oulun laitakaupungin köyhässä hökkelikylässä, jossa on vielä vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsuttiin myös Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus oli lukuisa jälkikasvu. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivät sijainneet kaukana, mutta elinolojen kontrasti on vahva ja Pakkala ...
4 kommenttia
Lue lisää