Siirry pääsisältöön

Peter von Bagh: Muisteja


Helsinkiä on kuvattu yllin kyllin, pohjoinen Oulu on taas on saanut olla vain muutaman elokuvan näyttämönä. Tuoreimmasta päästä lienee Kauko Röyhkän romaaniin perustuva Miss Farkku-Suomi, joka sijoittuu 1970-luvun nuorten Ouluun.

Peter von Baghin dokumenttielokuvassa Muisteja luodaan visuaalinen mielikuva 1950-luvun Oulusta, von Baghin lapsuuden ja nuoruuden valkeasta kaupungista. Aikamatka rakennetaan hyödyntäen arkistomateriaalia: vanhoja (ja suorastaan hypnoottisen ihastuttavia) kaitafilmejä, valokuvia sekä maalauksia ja muita taideteoksia.
 

Mielenmaisemaa rakennetaan myös kirjallisuuden keinoin. Etenkin Matti Hällin tuotannosta lainatut sitaatit nousevat esiin, ja myös Eeli Aallon kuulaat maalaukset sopivat hyvin nostalgiahenkisen, jos kohtakaan ei aina myötäkarvaan silittävän elokuvan tunnelmaan. Von Bagh ei rakenna Oulusta staattista pienoismallia, vaan seuraa muutosta idyllisestä puukaupungista teknologia-aikaan, joka näyttäytyy kasvun ja vaurauden kautena, mutta paikoin myös puistattavan hengettömänä ja sieluttomana.

Materiaalia elokuvaan on saatu paitsi Oulun museoista, kirjastosta ja arkistoista, niin myös yksityishenkilöiltä. Juuri perhealbumeiden ja amatöörikuvaajien otoksista syntyykin  henkilökohtainen ja autenttinen tuntuma aikaan ja paikkaan, joka on yhtä aikaa kaikille sama ja toisaalta aina erilainen ja erityinen.


Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa. Suosittelen elokuvaa kaikille Oulusta ja muistojen merkityksestä kiinnostuneille.

Kommentit

  1. Kiitos. Tämä kiinnostaa kovasti. Kotikaupungin historia lämmittää ihan mieltä. En tiennytkään von Baghin Oulu-yhteyksistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistin just, että Pojat on filmattu Oulussa. Raksilassa.

      Poista
  2. Peter von Bagh asui Oulussa lapsena ja nuorena 1948 - 1961. Hänen isänsä Konrad von Bagh oli Oulun piirimielisairaalan ylilääkäri.

    Tässä elokuvan teaseri: http://vimeo.com/61331334

    VastaaPoista
  3. Milloin Muisteja näytetään? En löydä mistään esitysaikatauluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin jo itse vastauksen. Sehän löytyy tältä sivulta: "Viime lauantaina eli 13.4. olleen ensi-iltansa jälkeen Muisteja jatkaa elokuvateatteri Studion ohjelmistossa."

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teuvo Pakkala: Vaaralla

K. F. Kivekäs 1891 Pieniä eläjiä olivat.     Heillä oli oma talo ja se oli laitakaupungilla, niin kuin ne ovat pienten eläjäin talot. Asuinrakennus oli matala ja pieni. Tavallinen mies ylettyi kädellään räystääseen – – Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset, aivan kuin niitä olisi hienovärisellä sateenkaarella hangattu. Keskempänä kaupunkia olisi semmoinen talo ilman armoa tuomittu purettavaksi, vaan Vaaralle se vältti ja sai siellä olla. Vaa ralla: kuvia laitakaupungilta on Teuvo Pakkalan (1862 - 1925) kolmas romaani. Siinä eletään myöhempien teosten, Elsan (1894) ja lapsinovellien miljöössä: Oulun laitakaupungin köyhässä hökkelikylässä, jossa on vielä vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsuttiin myös Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus oli lukuisa jälkikasvu. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivät sijainneet kaukana, mutta elinolojen kontrasti on vahva ja Pakkala osoittaa sen m

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Annikki Kariniemi: Poro-Kristiina

Otava 1952 237 sivua Pakkanen on kiristynyt pahimmilleen Sompio-vuoman laakeilla, jääksi jähmettyneillä kaltiokentillä. Se ei enää paukahtele. Se on vain. Seisoo tiukkana hiljaisuutena joka taholla selkosta, ylhäällä ja alhaalla. Kiiluvaiset kipenöivät omaa kylmäänsä taivaan kannelta. Kuun loistossakin on pakkasen hyytävää kalseutta. Näillä pohjoista miljöötä kuvaavilla sanoilla aloitti Annikki Kariniemi (1913-1984) esikoisromaaninsa, jota seurasi mittava ja monipuolinen tuotanto: yli kolmekymmentä teosta, näytelmiä, runoja ja lehtikirjoituksia. Kariniemi oli Lapin ensimmäisiä naiskirjailijoita ja naispuolinen uranuurtaja suomalaisessa eräkirjallisuudessa. Suotta häntä ei sanottu lappilaisen kaunokirjallisuuden esiäidiksi.  Kariniemen ensimmäiset teokset jatkavat Lapin romantiikan perinnettä. Poro-Kristiina on myyttinen kertomus naisesta, jonka elämä jakautuu kahteen todellisuuteen. Yhtäällä on kristilliset normit ja elämäntapa, toisaalla ikiaikainen taikojen, näkyjen ja šama